Liikkuminen ja aktivisuus kuuluvat myös lasten päivittäiseen arkeen. Liikkumisesta on laadittu suositukset, jotka antavat suuntaviivat sille, miten paljon liikkumista pitäisi sisällyttää päivään. Aikuisille, kouluikäisille ja alle kouluikäisille on omat suosituksensa.
Liikkuminen ja liikunta tekevät hyvää hyvinvoinnille, eikä pidempi paikallaanolo ole hyvästä – lapsillekaan. UKK-instituutin mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa, josta tunnin olisi hyvä olla vauhdikasta fyysistä liikuntaa ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua ja kevyttä liikuntaa.
7-17-vuotiaiden lasten puolestaan pitäisi liikkua vähintään tunnin ajan päivittäin. UKK-instituutin mukaan kaikille tähän ikäryhmään kuuluville suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista yksilölle sopivalla tavalla ja ikä huomioiden. UKK-instituutti on sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijakeskus terveysliikunnan alalla.
”Liikkumishetkien ei tarvitse olla yhtäjaksoisia, vaan tunnin voi kerätä useasta osasta päivän mittaan. Pitkäaikaista paikoillaanoloa olisi hyvä välttää. Nyrkkisääntö liikkumiseen on, että liikkumisen aikana pitää tulla hiki ja hengästyä. Tällöin sydän- ja verenkiertoelimistö saa kaipaamansa rasitusta ja lihakset sekä luusto vahvistuvat”, Terveystalon fysioterapeutti Pauliina Ranta tarkentaa.
”Terveysliikuntaa ajatellen kovatehoiset ja fyysisesti reilusti rasittavat urheilusuoritukset voisi rajata kolmeen kertaan viikossa, jotta energiaa riittää vielä kevyempään päivittäiseen liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen. Ennen kaikkea liikkumisen tulee olla hauskaa ja lapsen vireyttä sekä hyvää oloa tukevaa”, hän muistuttaa.
Palautuminen on tärkeää
Jos lapsen liikuntaharrastukset tulevat osaksi perheen arkea ja harjoituksia on useita kertoja viikossa, voi lapsen palautuminen alkaa mietityttää. Esimerkiksi jääkiekkoa tai jalkapalloa harrastavalla esiteinillä voi olla harjoitukset monta kertaa viikossa, mikä voi olla kuluttavaa. Ranta painottaa riittävän levon ja ravinnon merkitystä palautumiselle.
”Samalla on syytä tarkastella arjen kokonaiskuormittavuutta ja pohtia, onko muun elämän ja koulun aiheuttama kuormitus balanssissa urheiluharrastuksen vaatimusten kanssa”, hän huomauttaa.
Kuormituksen hallinta tukee palautumista, kuten myös muu arkiaktiivisuus ja mielekäs tekeminen sekä kevyt liikkuminen urheiluharrastuksen ulkopuolella. Kotona lapsen palautumista on hyvä seurata sekä kuulostella lapsen omia tuntemuksia aina harjoitusten jälkeen sekä seuraavana päivänä.
”Nuorelta voi kysyä, tuntuuko kehossa hyvältä ja kokeeko hän itsensä virkeäksi sekä rasituksesta palautuneeksi yöunien jälkeen. Kipuihin ja jatkuvaan väsymykseen on syytä puuttua herkästi. Kehon kireyksiä ja lihaskipuja voi hoitaa palauttavalla liikkuvuusharjoittelulla, kevyellä hieronnalla tai vaikkapa saunomisella, jos lämpö tuntuu hyvältä”, Ranta opastaa.
Riittävä palautuminen on myös yksi keino estää vammojen syntyä liikuntaharrastusten parissa. Ruuhkavuodet kertoikin aiemmin, että lasten rasitusvammat ovat yleistyneet.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja