Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila herättää huolta. Osalla lapsista ja nuorista mielenterveyshuolien taustalla vaikuttavat vaikeat perhesuhteet. Hyvinvoinnin turvaamiseksi koko perheen pitäisi saada tukea.
Vuosittain tuhannet lapset ja nuoret hakevat keskusteluapua Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelimesta, chatista ja nettikirjepalvelusta sekä Barn- och Ungdomstelefonista. MLL:n tuoreen vuosiraportin mukaan vuoden 2023 isoimmat keskustelunaiheet olivat aikuisen kaipuu, arjessa koettu yksinäisyys sekä oma psyykkinen hyvinvointi.
Lähes 20 prosentissa yhteydenottoja puhuttiin mielenterveyden huolista, joiden taustalla vaikuttivat monesti vaikeudet perhesuhteissa sekä kaltoinkohtelun kokemukset. Useissa keskusteluissa painottui lasten omin sanoin kertomana heidän kohtaamansa henkinen väkivalta, jossa toisena osapuolena oli vanhempi tai muu lähiaikuinen.
”Palveluun yhteyttä ottaneet kertoivat aikuisen taholta tapahtuvasta haukkumisesta, mitätöinnistä, syyllistämisestä ja manipuloinnista sekä kontrolloinnista. Myös vanhemman väkivallalla uhkailu tai hallitsematon raivoaminen kuuluivat monessa yhteydenotossa”, Auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen vastaava asiantuntija Anna Weckström kertoo tiedotteessa.
MLL muistuttaa, lasten perheissään kokema henkinen väkivalta on vakava ongelma, joka aiheuttaa muun muassa arvottomuuden kokemuksia, masennusta ja toivottomuutta sekä käyttäytymisen muutoksia lapsilla ja nuorilla.
”Lapset jäävät kovin yksin”
MLL:n mukaan nuorille suunnatut tuki- ja hoitokontaktit painottuvat yksilölliseen tukeen. MLL:n saamien yhteydenottojen perusteella monien lasten ja nuorten ongelmien syyt löytyvät kuitenkin perheiden sisäisistä vuorovaikutussuhteista.
”Meille yhteyttä ottavat lapset tunnistavat melko hyvin ne kasvatuskeinot ja toimet, jotka ovat kohtuuttomia tai vääriä, mutta keinot niiden ratkaisemiseksi ovat vähäisiä”, Auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.
”Yhteydenottojen perusteella lapset jäävät kovin yksin tilanteissa, joissa vanhemman toiminta heikentää heidän hyvinvointiaan”, hän lisää ja jatkaa:
”Pelkästään lapseen tai nuoreen kohdistettu oireita hoitava tuki ei ole riittävää silloin, kun lapsi kokee perhesuhteissaan vaikeuksia. Vanhempien rooli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on huomioitava, heitä ei saa sivuuttaa tai mitätöidä nuorta tuettaessa.”
Monet MLL:n palveluihin yhteyttä ottavat nuoret kertovat vanhempien estäneen heidän avunhakemisensa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Tiedon lisääminen ja luottamuksen rakentaminen vanhempiin on tärkeää nuorten mielenterveyden edistämisessä.
MLL on listannut suosituksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suosituksena ovat seuraavat kuusi tekoa:
- Ennaltaehkäisevään ja oikea-aikaiseen varhaiseen tukeen tulee panostaa, sillä se ehkäisee ongelmien monimuotoistumista ja vähentää niiden korjaamisen viemää aikaa.
- Kasvatus- ja perheneuvoloita tulee vahvistaa ja turvata niiden resurssit, jotta perheet saavat kokonaisvaltaista tukea. Tämän tulee koskea myös alaikäisiä nuoria ja heidän perheitään.
- Vanhemman rooli ja vaikutusvalta lapsensa hyvinvointiin on huomioitava mielenterveyspalveluja kehitettäessä niin, että lapsen etu toteutuu.
- Vanhemmille tulee jakaa tietoa lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista sekä vahvistaa heidän luottamustaan niihin.
- Perheille suunnatun tuen tulee olla mahdollisimman helposti arkeen integroitavaa.
- Perheiden ja vanhempien keskinäisen vertaistuki on tärkeä voimavara ja ennaltaehkäisevä tuki. Tällaisia ovat esimerkiksi MLL:n perhekahvilat ja vanhempien vertaistukiryhmät. Niille on luotava toimivat rakenteet hyvinvointialueilla.
Voit tutustua MLL:n vuosiraporttiin kokonaisuudessaan täällä.
Teksti: Miia
