Anafylaksia, eli anafylaktinen reaktio on äkillinen ja vakava allerginen yleisreaktio. Vaikeissa tapauksissa ihminen voi olla hengenvaarassa, ellei hän saa nopeasti hoitoa. Jos on esimerkiksi vaikeasti allerginen jollekin ruoka-aineelle, voi pienikin muru allergian aiheuttajaa laukaista henkeä uhkaavaan anafylaksian.
Useiden tutkimusten mukaan riski anafylaksiaan heikentää anafylaksialasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua, kertoo Allergia-, iho- ja astmaliitto. Hengenvaarallisen anafylaksian pelko on jatkuvasti läsnä vakavasti ruoka-allergisten anafylaksiaperheiden elämässä ja aiheuttaa arjessa stressaavia tilanteita.
Erityisesti pelkoa aiheuttavat ruokailutilanteet muualla kuin kotona. Vanhempia pelottaa, että lapsi syö vahingossa allergian aiheuttajaa ja saa anafylaksian, eikä kukaan osaa auttaa häntä. Lapselle puolestaan voi kehittyä pelkoja, joiden seurauksena kasvaa riski, että hänellä ilmenee ahdistuneisuutta, kuolemanpelkoa sekä syömishäiriöitä. Joillekin allergisille pelosta ruokaa kohtaan voi tulla selviytymismekanismi traumaattisista kokemuksista.
Allergia-, iho- ja astmaliiton keväällä 2023 toteuttamaan kyselyyn osallistuneet kertoivat, että anafylaksia vaikutti heidän tai heidän perheensä elämään merkittävästi (keskiarvo 8,4 asteikolla 1–10). Kyselyyn vastasi 79 henkilöä, joista 74 prosenttia oli anafylaksialapsen vanhempia ja 25 prosenttia anafylaksiariskisiä aikuisia. Vastanneista 35 prosenttia oli kaivannut usein tukea anafylaksian aiheuttamien tunne- ja pelkotilojen käsittelyyn ja 56 prosenttia silloin tällöin.
”Terveydenhuollon anafylaksian hoito-ohjeessa ei tällä hetkellä huomioida pelkoa. Jos lasta pelottaa ruokailu muualla kuin kotona, siihen ei oikein saa apua eikä tukea. Myös vanhempia tulisi tukea pelon käsittelyssä paremmin”, sanoo allergia-, iho- ja astma-asiantuntija Katariina Ijäs.
Allergia-, iho- ja astmaliiton vuonna 2022 toteuttaman kyselyn mukaan vanhempia huolettaa myös koulujen kyky hoitaa anafylaksiaa. Voit lukea aiemmasta kyselystä lisää Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista täällä.
Anafylaksian esiintyvyys suurinta alle kouluikäisillä
Vaikeasti ruoka-allergisen lähipiiriä, kuten sukulaisia tai päiväkodin tai koulun henkilökuntaa, voi pelottaa, jos lapsi saa anafylaksiakohtauksen. Ensiavun antaminen on kuitenkin helppoa. Anafylaksiassa käytetään ensihoitona adrenaliinia, joka pitää antaa heti oireiden ilmaantuessa.
Anafylaksiariskisellä on mukanaan lääkärin määräämät omat helppokäyttöiset adrenaliini-injektorit, joilla adrenaliinia pistetään reiden ulkosivuun reisilihakseen ja samalla lasketaan rauhassa kymmeneen. Adrenaliinin voi annostella vaatteen läpi. Kun adrenaliini on annosteltu, hierotaan pistokohtaa noin 10 sekuntia ja tämän jälkeen tulee soittaa hätänumeroon 112.
Riski saada anafylaksia on 0,4 prosentilla väestöstä. Allergia-, iho- astmaliiton mukaan Suomessa anafylaksia on onneksi harvinainen reaktio lapsilla, mutta sen esiintyvyys on silti suurinta alle kouluikäisillä.
Anafylaksian yleisimpiä aiheuttajia ovat ruoka-aineet, lääkkeet ja pistiäismyrkyt (mehiläinen ja ampiainen). Lapsilla anafylaksiaa aiheuttavat eniten ruoka-aineet (76 %), esimerkiksi pähkinät, maito, kananmunat ja vehnä. Aikuisilla yleisimmät syyt anafylaksiaan ovat ruoka-aineet (39 %) ja lääkkeet (39 %).
Voit lukea lisää anafylaksiasta Allergia-, iho- astmaliiton sivuilta sekä Terveyskirjastosta.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja