Suomessa käytössä oleva kansallinen rokotusohjelma antaa kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden saada rokotuksia eri tauteja ja niiden jälkivaikutuksia vastaan. Ohjelman rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Lasten rokotuskattavuutta seurataan valtakunnallisen rokotusrekisterin avulla.
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo. Rokotuskattavuus näyttää, miten iso osa väestöstä on saanut rokotteen. Kattavuuden seuranta on yksi THL:n tehtävistä ja siitä on säädetty laissa.
Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista, mutta kasvua on kuitenkin ollut hieman. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista 1,7 prosenttia on täysin rokottamattomia, mikä on hieman suurempi määrä kuin aiemmissa ikäluokissa. THL:n mukaan vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia oli 1,4 prosenttia ja tätä aiemmissa ikäluokissa noin yksi prosentti.
”Vaikka muutokset rokottamattomien osuudessa ovat hyvin pieniä, on kuitenkin tarkasti seurattava, yleistyykö ilmiö tulevina vuosina”, THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku sanoo tiedotteessa.
”Rokottamattomien osuus on nyt suurempi koronapandemian aikana syntyneissä ikäluokissa, joten on pohdittava myös pandemian vaikutuksia lasten rokotusten toteutumiseen ja rokotuksiin suhtautumiseen”, hän lisää.
Viitosrokotussarja aloitettu lähes jokaisella vuonna 2021 syntyneellä lapsella
Kansallisen rokotusohjelman myötä kaikki lapset ja nuoret voivat saada rokotteet 13 eri tautia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. THL kertoo, että jokainen rokotus annetaan sellaisessa iässä, että lapsi saa parhaan mahdollisen suojan juuri oikeaan aikaan.
Tuoreiden rokotuskattavuustilastojen mukaan vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu viitosrokotussarja, joka suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on saanut lähes 95 prosenttia vuonna 2021 syntyneistä lapsista.
Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi. THL:n mukaan erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa.
Rokottamattomien osuus vuosina 2020-2021 syntyneiden ikäluokissa oli kuitenkin aiempia ikäluokkia suurempi lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Tämä tarkoittaa sitä, että valtakunnallinen kasvu rokottamattomien osuudessa ei johdu vain jonkin yksittäisen alueen muutoksilla. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaan hyvinvointialueella rokottamattomien osuus oli aiempaa matalampi.
Joskus rokotuksia siirretään myöhemmäksi, joten täysin rokottamattomien lasten osuus vuonna 2021 syntyneessä ikäluokassa voi vielä pienentyä.
Ongelmat tiedonsiirrossa voivat vaikuttaa kattavuustilastoihin
Rokotuskattavuuden seurantaa tehdään valtakunnallisen rokotusrekisterin ajantasaisten tietojen avulla, mitkä saadaan potilastietojärjestelmistä. THL kertoo tiedotteessaan, että rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien ongelmien vuoksi todelliset rokotuskattavuudet ovat todennäköisesti rokotusrekisterin lukuja korkeampia.
Hyvinvointialueiden kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä tiedonsiirron korjaamiseksi. Yksittäisen alueen puutteet tietojen siirtymisessä voivat vaikuttaa valtakunnallisiinkin rokotuskattavuuslukuihin, koska vuosittaiset vaihtelut rokotuskattavuuksissa ovat Suomessa vähäisiä.
”On tärkeää, että hyvinvointialueilla seurataan rokotustietojen siirtymistä rokotusrekisteriin ajantasaisesti ja mahdollisiin puutteisiin reagoidaan viipymättä”, THL:n asiantuntija Camilla Jordman sanoo.
Löydät lisätietoa kansallisesta rokotusohjelmasta täällä ja lasten rokotusohjelman rokotteista täällä. THL:n julkaiseman rokotuskattavuutta havainnollistavan karttakuvan löydät täältä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja