Todennäköisesti jokainen ihminen on toisinaan epävarma itsestään ja ajattelee itsestään negatiivisesti, mikä voi nakertaa itsetuntoa. Itselleen onkin tärkeä puhua positiivisesti. Myös lasta on tärkeä rohkaista positiivisuuteen itseään kohtaan, josta on monia hyötyjä.
Ei ole lainkaan tavatonta, että lapset ajattelevat itsestään negatiivisesti ja epäilevät itseään sekä osaamistaan. Tätä voi tapahtua etenkin silloin, jos lasta kiusataan koulussa, koulunkäynti on jotenkin haastavaa tai hänen on vaikea saada kavereita. Vastoinkäymisten ja vaikeuksien johdosta lapsi voi alkaa ajatella, että hänessä on jokin vialla. Negatiivisen itsepuheen myötä itsetunto voi alkaa heikentyä.
Negatiiviset tunteet ja ajatukset on tärkeä tunnistaa ja käsitellä. Yhtä tärkeä on kuitenkin opetella myös puhumaan itselleen positiivisesti. Verywell Familyn mukaan positiivinen itsepuhe on selviytymiskeino, jolla on monia hyötyjä. Positiivinen itsepuhe:
- kasvattaa resilienssiä
- kehittää positiivista suhtautumista elämään
- auttaa lasta tunnistamaan vahvuutensa
- vahvistaa itsevarmuutta
- kannustaa lasta selvittämään, missä asioissa hän on hyvä
- auttaa lasta tunnistamaan kehityskohteitaan
- voimaannuttaa lasta kohtaamaan haasteita ja ottamaan riskejä
- tarjoaa lapselle rohkeutta tavoitella unelmiaan ja asettaa tavoitteita
Kun vanhemmat opettavat lasta puhumaan itsestään positiivisesti pienestä pitäen, voimaannuttamisen lisäksi he rakentavat lapsen resilienssiä. Lapset oppivat, ettei heidän tarvitse antaa haasteiden ja takaiskujen olla este heidän unelmien ja tavoitteiden saavuttamiselle. He myös oppivat, että he ovat ainutlaatuisia yksilöitä, joilla on omat vahvuutensa.
Näin opetat lastasi puhumaan itsestään positiivisesti
Lisää tietoisuutta
Ensin on tunnistettava tai tiedostettava negatiiviset ajatukset, joita lapsi itseensä kohdistaa. Moni lapsi ei hoksaa negatiivista itsepuhettaan ja sen vaikutusta. Auta siis lasta tunnistamaan, milloin hän puhuu itsestään negatiivisesti. Auta myös häntä tunnistamaan, millaista positiivinen itsepuhe on. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi roolimalleja, elokuvia ja kirjoja.
Keskustele
Säännölliset jutusteluhetket lapsen kanssa niin positiivisesta itsepuheesta kuin lapsen tunteista, koulupäivästä ynnä muusta auttavat omaksumaan positiivisen itsepuheen tavaksi. On helppo ajatella, mikä meni huonosti päivän aikana, mutta nämä hetket auttavat löytämään päivästä myös positiivisia puolia. Samalla keskustelut lähentävät lasta ja vanhempaa ja lapsi tietää, että hänellä on turvallinen ihminen, jolle avautua, kun hän voi huonosti tai epäilee itseään.
Normalisoi hyvistä puolista puhuminen
Moni lapsi voi ajatella, että on kehuskelua tunnistaa omat vahvuudet tai asiat, joissa on hyvä. Omien vahvuuksien (kuin kehityskohteidenkin) tunnistamista tarvitaan kuitenkin läpi elämän. Kysy lapseltasi, mistä hän pitää itsessään eniten ja normalisoi näistä hyvistä puolista puhumista. Aluksi lapsi voi tarvita apuasi näiden tunnistamisessa, koska hän ei itse välttämättä hoksaa niitä itsessään.
Älä keskity lopputulokseen
On paljon hyödyllisempää keskittyä lopputuloksen sijaan siihen, miten lapsi yritti tilanteessa. Esimerkiksi koetuloksen sijaan vanhempi voi kommentoida, miten kovasti lapsi opiskeli ja yritti parhaansa.
Näytä mallia
Samalla kun lasta opettaa puhumaan itselleen positiivisesti, on vanhempien syytä huomioida, miten he kommunikoivat lasten kuullen. Lapset oppivat paljon tarkkailemalla vanhempiaan. Haastavien ja turhauttavien tilanteiden äärellä vanhemmankin on hyvä muistaa positiivinen itsepuhe – samalla vanhempi toimii esimerkkinä lapselle.
Lähde: Verywell Family
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja