Suositus ei täyty: Näin nopeasti lasten pitää syödä koulussa!

Kuva: Unsplash/CDC

Lounastauko tai kouluruokailu on osa peruskoululaisten jokaista koulupäivää. Opetushallitus on antanut suosituksen, kuinka pitkä lounastauon pitäisi olla, mutta on monia kouluja, joissa suositus ei täyty.

15 minuutin pituisesta ruokailusta on tullut normaali käytäntö useassa suomalaisessa koulussa, kertoo Yle. Näin lyhyet lounastauot ovat tuttuja etenkin Helsingin koululaisille. Opetushallitus on kuitenkin suositellut, että syömiseen käytettäisiin 30 minuuttia, eli osassa kouluista syömiseen on aikaa vain puolet suositellusta.

Esimerkiksi helsinkiläisessä Puistopolun peruskoulussa 15 minuutin ruokatauoista on tullut arkea viimeisen kahden vuoden aikana, kun taas normaalisi koulussa on ollut ruokailuun aikaa vähintään 20 minuuttia. Yle on haastatellut Puistopolun koululaisia, joista osa kertoi huomanneensa eron: 15 minuutissa ehtii syödä, mutta keskustelua pitää hillitä.

Puistopolun koulussa ruokailun kestoa on jouduttu lyhentämään, kun läheisen Vuoniityn peruskoulun oppilaat ruokailevat koulun tiloissa remontin vuoksi. Puistopolun peruskoulun rehtori Pertti Tossavaisen mukaan ruokailuaikaa on ollut pakko tiivistää, mutta tilanne koulussa palautuu normaaliksi syksyllä, kun Vuoniityn koululaiset saavat väistötiloihin oman ruokalan.

Muissakin kouluissa ruokatauot ovat varttitunnin mittaisia, mutta Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo kommentoi Ylelle, ettei tarkkoja lukuja tiedetä. Helsingin kaupunki ei myöskään ohjeita koulujaan mitenkään ruokailuistaan. Tiedossa kuitenkin on ainakin muutama koulu, joissa on 15 minuutin ruokailut. Lisäksi tiedossa on, että joissakin kouluissa ruokailuun on varattu aikaa 20 minuuttia.

”Näissä (15 min. lounastauon kouluissa) on yleensä erityistilanne tai se, että kyseessä on niin sanottu vanha koulu, jossa ruokailutilat ovat vain todella pienet, eikä peruskorjausta ole vielä tehty”, Salo kertoo Ylen haastattelussa.

”Ei täytä edes terveystavoitteita”

Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Mannisen mukaan ruokailun tulisi olla oppimistilanne siinä missä mikä tahansa muukin asia koulussa. Oppilaiden tapakasvatus ja terveystavoitteet tulisi toteutua ruokailun aikana sekä lounaalla pitäisi syödä päivän ruoasta kolmasosa.

”On vaikea kuvitella, että tällaisissa olosuhteissa saavutettaisiin mitään hyvää. 15 minuutin ruokailuaika ei täytä edes terveystavoitteita”, Manninen sanoo Ylellä.

Opetushallituksessa aihe on Mannisen mukaan todellinen huoli. Opetushallitus on pyrkinyt opetussuunnitelman avulla huomauttamaan kuntia, että ruokailujen pitäisi olla kiireettömiä ja oikea-aikaisia.

”Kouluruokailu on yhtä tärkeä osa koulupäivää kuin mikä tahansa muu koulupäivän osa. Ruokailun aikana voidaan harjoitella tietoisesti yhdessä olemista. Sen tavoite on, että oppilas oivaltaa aterioiden merkityksen yhteisöllisyydelle”, Manninen kommentoi.

15 minuuttia on liian lyhyt aika

Yksi syy tiivistahtiseen ruokailuun on se, että kouluissa ruokaloiden tilat ovat niin pienet ja oppilaita on paljon. Ruokakulttuuria ja nuorten kouluruokailua tutkinut Helsingin yliopiston kotitaloustieteen dosentti Kristiina Janhonen kertoi Ylelle, että kouluruokailua pitäisi miettiä jo silloin, kun kouluja rakennetaan.

”15 minuuttia kuulostaa hirvittävän lyhyeltä ajalta. Siitä on laaja asiantuntijoiden mielipide, että se on liian lyhyt”, hän huomautti haastattelussa.

Janhonen havaitsi väitöskirjassaan, että kouluruokailussa tärkeimmät asiat nuorille on ruoan maku ja kavereiden kanssa yhdessäolo. Hän sanoi Ylelle, että jos ruokailun tiloja vain tiivistetään ja lounastauon aika on tiukka, vie se etäämmälle niitä asioita, jotka ovat nuorille tutkimusten mukaan tärkeitä.

”Jos ruokailulle ei raivata tarpeeksi tilaa, teemmekö karhunpalveluksen lasten oppimiselle. Voidaan kysyä palveleeko ruokailu enää virkistystehtävää, jos alleviivaamme vain tehokkuutta”, Janhonen totesi Ylelle.

Entä jos lapsi jättää kouluruoan väliin kokonaan? Aiemmin julkaistussa artikkelissa annetaan neuvoja tällaiseen tilanteeseen.

Lähde: Yle

Teksti: Miia

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.