Lasten ja nuorten lisääntyneestä paikallaanolosta ja liikkumattomuusongelmasta on puhuttu paljon. Liikkumattomuuteen liittyvistä terveysriskeistä on saatu tuoretta tutkimustietoa, jotka jälleen korostavat, miten tärkeä on kannustaa lapsia ja nuoria olemaan aktiivisia.
Lapsuuden liikkumattomuus on yhteydessä sydänmuutoksiin. Itä-Suomen yliopiston sekä brittiläisten Bristolin ja Exeterin yliopistojen tutkimus on osoittanut, että lapsuudesta alkaen lisääntyvä paikallaanolo aiheutti sydämen liikakasvua. Aikuisilla sydämen vasemman kammion liikakasvu on merkittävä sydänkohtauksen, aivoinfarktin ja ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.
Uudessa tutkimuksessa oli mukana 1 682 lasta, joita seurattiin 11-vuotiaasta 24-vuotiaaksi saakka. Seurannan aikana osallistujien paikallaanolo lisääntyi keskimäärin kuudesta tunnista yhdeksään tuntiin päivässä. Paikallaanolon lisääntyminen oli yhteydessä etenevään sydämen liikakasvuun ja siitä johtui 40 prosenttia sydämen massan kokonaiskasvusta seurannan aikana. Tulokset olivat samansuuntaisia riippumatta lihavuudesta tai verenpaineesta.
Tutkimuksen mukaan reipas tai rasittava liikunta näytti lisäävän sydämen massaa noin 5 prosentilla, mikä johtui pääosin fysiologisista syistä. Kevyt liikunta puolestaan vähensi tehokkaasti ennenaikaisia sydämen muutoksia. Tutkimus paljasti, että 3-4 tuntia kevyttä liikuntaa oli yhteydessä 49 prosenttia pienempään sydämen massan kasvuun seurannan aikana. Enemmän kevyttä liikuntaa oli myös yhteydessä parempaan sydämen toimintaan.
”Kevyt liikunta on tehokas vastalääke liikkumattomuudelle. 3-4 tuntia kevyttä liikuntaa päivässä karttuu helposti esimerkiksi ulkona leikkimällä, koiraa kävelyttämällä ja vaikkapa kävelemällä tai pyöräilemällä asioille, kauppaan tai kouluun”, lääkäri ja kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti Andrew Agbaje Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
”Kevyttä liikuntaa on myös puistossa ja metsässä kulkeminen, pihatyöt sekä kaikenlainen rento pelaaminen, olipa sitten kyse koripallosta, jalkapallosta, sählystä, golfista tai vaikkapa frisbeen heittelystä. Kannustetaan lapsia suojaamaan sydänterveyttään liikkumalla”, hän jatkaa.
”Varsinainen aikapommi”
Tutkijat käyttivät aineistoa Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimuksesta. Samasta aineistosta tehdyt aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet liiallisen paikallaanolon matala-asteiseen tulehdukseen, kohonneeseen insuliiniin, lihavuuteen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja valtimoiden jäykistymiseen. Kevyt liikunta on havaittu tehokkaaksi tavaksi kumota lapsuuden paikallaanolon haitallisia vaikutuksia.
”Lapsuuden liikkumattomuuden terveysriskeistä on yhä enemmän tutkimusnäyttöä, joka on syytä ottaa vakavasti. Meidän täytyy ymmärtää, että kyseessä on varsinainen aikapommi”, Agbaje täräyttää.
Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen pitkäaikaistutkimus, jossa tarkasteltiin, voiko lapsuudesta saakka harrastettu kevyt liikunta ehkäistä sydämen massan kasvua. Sen mahdollistivat toistuvat sydämen ultraäänitutkimukset, jollaisia ei ole aiemmin juuri tehty laajalle joukolle terveitä nuoria. Lisäksi tutkimuksessa tehty seuranta on tähän asti laajin ja pitkäkestoisin, missä lasten liikkumiskäyttäytymistä on mitattu liikemittarilla ja heille on tehty toistuvia sydämen ultraäänitutkimuksia.
Osallistujat pitivät vyötärölle kiinnitettävää liikemittaria 4-7 päivän ajan 11-, 15- ja 24-vuotiaina, ja heille tehtiin sydämen rakennetta ja toimintaa mittava ultraäänitutkimus 17 ja 24 vuoden iässä. Lisäksi heiltä mitattiin toistuvasti paastoverinäytteestä muun muassa verensokeri-, insuliini- ja kolesteroliarvoja.
Tutkimuksessa mitattiin ja otettiin huomioon myös muita arvoja, kuten verenpaine ja sosioekonominen asema. Lisäksi DEXA-laitteella mitattu rasvamassa ja lihasmassa otettiin huomioon analyyseissa. Tutkimustulokset julkaistiin European Journal of Preventive Cardiology -tiedelehdessä ja voit tutustua niihin tarkemmin englanniksi täällä.
Teksti: Miia
