Vanhemmuuteen sisältyy paljon myös negatiivissävytteisiä asioita, kuten virheiden korjaamista, muistuttelua, joskus jopa huutamista. Sen vuoksi on hyvin tärkeää huolehtia siitä, että lapsen kanssa vietetään aikaa myös positiivisessa mielessä.
Parisuhdetutkija John Gottmanin mukaan lapsi tarvitsee jokaista kielteistä vuorovaikutustilannetta kohtaan viisi myönteistä tapahtumaa. Näin vanhemman ja lapsen välinen suhde säilyy hyvinvoivana ja terveenä. Millä keinoin vanhempi voi vaalia ja vahvistaa hyvää suhdetta lapseen?
1. Laita puhelin jäähylle
Eräässä kyselyssä todettiin, että yli puolet lapsista kokevat vanhempiensa viettävän puhelimiensa kanssa liikaa aikaa. Lapset saattoivat kokea itsensä jopa merkityksettömäksi vanhempiensa puhelimen käytön vuoksi. Näin koki jopa kolmannes kyselyyn vastanneista lapsista.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun seuraavan kerran lapsi tulee kysymään sinulta jotain tai vietät hänen kanssaan laatuaikaa. Muistatko tuolloin laittaa puhelimen syrjään ja keskittyä oikeasti lapsesi kanssa vietettyyn hetkeen? Ilman puhelinta vietetty aika tekee hyvää myös vanhemman omalle hyvinvoinnille.
2. Läheisyys
Lapsi tarvitsee paljon vanhemman antamaa läheisyyttä. Halaus on helppo tapa osoittaa lapselle sitä. Sen lisäksi on tärkeää katsoa lasta silmiin, hymyillä, silittää hänen hiuksiaan ja hieroa selkää. Kosketus parantaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, sekä ylläpitää molempien psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Pyri antamaan lapselle 12 halausta tai muuta kosketusta päivän aikana. Halauksia ei tarvitse laskea, mutta niitä on hyvä tarjota runsaasti ja ottaa se tavaksi.
3. Kuuntele ja ole empaattinen
Yhteys alkaa kuuntelemisesta. Yritä nähdä asiat lapsesi näkökulmasta. Ole empaattinen ja kunnioita häntä. Näin pystyt paremmin ymmärtämään syitä lapsen huononkin käytöksen taustalla ja se auttaa sinua etsimään onnistuneita ratkaisuja. Se auttaa sinua myös säätelemään omia tunteitasi lapsen kiukkukohtauksen aikana.
4. Hidastakaa ja nauttikaa elämästä
Opettele hidastamaan ja elämään hetkessä yhdessä lapsesi kanssa. Ota mallia hänestä. Lapset nimittäin osaavat sen taidon. Heillä ei ole kiire mihinkään, vaan he käyttävät kaiken ajan ja mahdollisuuden uuden oppimiseen.
Sen sijaan, että kiirehtisit lastasi suorittamaan nopeasti iltarutiinit (jotta voisitte vaihtaa pikaiset kuulumiset ennen nukkumaan menoa), ota kaikki aika ja nauti lapsesi seurasta myös iltarutiinien aikana. Anna hänen esittää sinulle kysymyksiä ja vastaa niihin kaikessa rauhassa. Tarjoa halauksia ja suukkoja iltatoimien keskellä.
Naurakaa yhdessä harjatessasi hänen hiuksiaan tai leikkikää pieni hetki kutitusleikkiä vaatteiden vaihdon yhteydessä. Ei haittaa, vaikka iltatoimiin olisi mennyt hieman enemmän aikaa, koska saittehan viettää ainutlaatuisen hetken iltatoimien keskellä. Ehdit silti kysyä lapselta ennen nukkumaan menoa, jäikö hänellä mielenpäälle päivästä jotain, mistä hän haluaa puhua.
5. Aseta terveet rajat
Lapsi tarvitsee terveet ja turvalliset rajat sekä lempeän ja empaattisen johtajan eli vanhemman. Se tarkoittaa sitä, että vaikka lasta kuunnellaan, kunnioitetaan ja otetaan mukaan yhteisiin asioihin sekä konfliktitilanteiden ratkaisuun, niin loppujen lopuksi aikuinen tekee päätökset ja on vastuussa perheen asioista. Rajoja tarvitaan sen takia, että lapsella olisi turvallista olla psyykkisesti ja fyysisesti. Vanhempi myös toimii hyvänä esimerkkinä lapselleen.
6. Leikkiminen
Leikkiminen on oiva tapa parantaa suhdetta lapseen. Leikkiminen on lapsen kieli ja lapsen työtä. Se lisää mielihyvähormoni oksitosiinin tuotantoa. Lapsi kokee olevansa vanhemmalle tärkeä, kun vanhempi antaa hänelle aikaa leikin muodossa. Leikin avulla on helppoa järjestää kahdenkeskistä aikaa.
7. Kehu lasta ja sanoita rakkautesi häntä kohtaan
Vanhemman tulisi antaa lapselle paljon positiivista palautetta ja kehuja. Lapsi ei siitä ylpisty, vaan hänen itsetuntonsa kasvaa terveellä tavalla. Vanhemman tulee myös muistaa sanoittaa rakkauttaan ääneen sanoilla ”Minä rakastan sinua”. Ei kannata olettaa, että lapsi tietää vanhemman rakastavan häntä. Sen takia se on tärkeä sanoa ääneen useita kertoja, mieluiten joka päivä.
8. Vartti päivässä jakamatonta huomiota
Lapsi tarvitsee vähintään vartin päivässä vanhemman jakamatonta huomiota. Vanhemman tulee muistaa, että jos hänellä on enemmän kuin yksi lapsi, jokaisen lapsen tulisi saada riittävästi vanhemman huomiota. Se, millä tavoin tuo aika käytetään ei ole niinkään tärkeää kuin se, että sitä vietetään yhdessä ilman häiriötekijöitä, kuten puhelinta tai televisiota. Yhteinen aika voi olla esimerkiksi juttelemista, leikkimistä, lautapelien pelaamista tai kokkaamista.
Kaipaatko parempaa yhteyttä lapseesi? Oletko kokeillut näitä keinoja?
Lähteet: Aha! Parenting, MTV, Tunnetaitoja lapselle
Teksti: Anne-Mari Valta
