Uuden tutkimuksen valossa äidin stressi raskausaikana voi vaikuttaa lapsen ADHD-oireiden puhkeamisen todennäköisyyteen. Myös ei-toivotulla raskaudella ja imetysajan pituudella oli vaikutusta riskiin sairastua tarkkaavaisuushäiriöön.
ADHD:sta on puhuttu viime aikoina paljon eri medioissa. Monet tutkimukset ovat valottaneet tekijöitä, jotka vaikuttavat tarkkaavaisuushäiriön puhkeamisen todennäköisyyteen. Osa näistä tekijöistä on perinnöllisiä, mutta myös ympäristötekijöillä on havaittu olevan oma vaikutuksensa.
Terveyskirjaston sivuilla kerrotaan, että vaikkei ole tunnistettu yhtä yksittäistä geeniä, joka aiheuttaa ADHD:n, on kuitenkin pystytty osoittamaan useiden eri geenien lisäävän todennäköisyyttä, että ADHD:n oireita alkaa ilmetä jossakin vaiheessa elämää. On myös havaittu, että jos lähisukulaisella on ADHD, tämä lisää todennäköisyyttä oireiden esiintymiselle.
Raskausajan olosuhteilla merkitystä ADHD:n oireiden puhkeamisessa
Iltalehdessä kerrotaan uudesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan lapsen ADHD-oireiden esiintymisen todennäköisyyttä voi lisätä äidin raskaudenaikainen stressi. Ei-toivotulla raskaudella ja lyhyemmällä imetysajalla oli myös vaikutusta siihen, kuinka suuri riski lapsella oli ADHD-oireiden puhkeamiseen.
Viime vuosina on julkaistu useita tutkimuksia, joiden mukaan vaikuttaa siltä, että ADHD:n puhkeamiseen vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi myös erilaiset ympäristötekijät. Raskauden aikana sikiö altistuu äidin kautta monenlaisille aineille, jotka saattavat osaltaan kasvattaa ADHD:n puhkeamisen todennäköisyyttä. Jos äiti esimerkiksi käyttää raskauden aikana päihteitä, tämän on havaittu lisäävän lapsen riskiä sairastua ADHD:hen.
ADHD:n diagnosointi ei aina ole helppoa
ADHD-diagnoosia ei voida tehdä laboratoriokokeilla tai esimerkiksi aivojen kuvantamistutkimuksella. Diagnoosiin vaaditaan useiden ADHD:lle tyypillisten oireiden esiintymistä sekä sitä, että oireet häiritsevät elämää monilla eri osa-alueilla. Toisinaan henkilöllä voi esiintyä ADHD:n oireita, jotka ovat haitallisia, mutta eivät täytä kokonaisuutena arvioitaessa niitä ehtoja, joita ADHD-diagnoosi vaatii.
Diagnoosi edellyttää usein monien erilaisten tietojen keräämistä ja yhdistämistä
Tiedonlähteitä voivat olla esimerkiksi neuvola- ja terveydenhuollon merkinnät, lapsen koulutodistukset tai vastaava elämän aikana kertynyt tieto. Tiedon keräämisen ja arvioimisen lisäksi on tärkeää sulkea pois muut mahdolliset syyt, jotka voisivat olla lapsen oireilun taustalla. Toisinaan lapsi voi kärsiä esimerkiksi jostakin sairaudesta, jonka oireet muistuttavat ADHD:tä olematta kuitenkaan varsinainen tarkkaavaisuushäiriö. Esimerkiksi jos lapsi on masentunut tai häntä kiusataan koulussa, hän saattaa oireilla tavoilla, jotka voivat muistuttaa ADHD:ta.
On tärkeää ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin, jos epäilee lapsellaan olevan tarkkaavaisuushäiriö. Jos lapsella tutkimuksissa todetaan tarkkaavaisuushäiriö, on olemassa monia keinoja, joiden avulla häntä voidaan auttaa.
Lähde ja lisätietoa: Iltalehti ja Terveyskirjasto
Teksti: Sonja
