Perhevapaauudistuksella on pyritty jakamaan perhevapaita tasaisemmin vanhempien välillä. Vuoden 2023 lopulla Kela kertoi, että isien vanhempainpäivärahojen käyttö on lisääntynyt. Uuden tutkimustiedon mukaan isien perhevapaiden hyödyntäminen lähti kasvamaan kuitenkin jo aiemmin.
Isien itsenäinen hoitovastuu pienistä lapsista on lisääntynyt jo ennen viimeisintä perhevapaauudistusta, ilmenee Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteisestä tutkimuksesta. Perhevapaauudistus tuli voimaan elokuussa 2022 ja tutkimuksen pohjana käytetty Perhevapaakysely 2022 -väestökysely toteutettiin keväällä 2022.
Tutkimuksen mukaan yhä useammin on niin, että isän hoitaessa lasta kotona äiti opiskelee tai on töissä.
”Isät perustelivat tutkimuksessa isyysvapaiden käyttöä sillä, että vanhemmuus on yhteinen asia ja pienen lapsen kanssa oleminen tuntuu oikealta ja itsestään selvältä”, Kelan erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp kertoo tiedotteessa.
Mikäli isä jätti vapaita käyttämättä, perustelivat he sitä yleisimmin sillä, että äiti hoiti lasta kotona, usein kotihoidon tuella. Vajaa kymmenen vuotta aiemmin isät kertoivat merkittävimmäksi syyksi taloudelliset tekijät.
Isät kertoivat tutkimuksessa kokevansa aiempaa harvemmin työhön liittyviä tekijöitä esteeksi jäädä perhevapaille. Isien mukaan esihenkilöt suhtautuivat isien perhevapaisiin pääosin myönteisesti ja kolmasosa kertoi, että esihenkilö oli kannustanut käyttämään perhevapaita.
Tällaiset isät käyttävät perhevapaita enemmän
Tutkimus osoitti, että perhevapaiden käyttö on vahvasti yhteydessä sekä äitien että isien sosioekonomiseen asemaan. Perhevapaita käyttävät enemmän korkeammin koulutetut isät kuin matalammin koulutetut isät.
Tätä vahvempi yhteys löytyy kuitenkin äidin koulutustason ja tulojen sekä isän perhevapaiden käytön välillä. Mitä koulutetumpi ja suurituloisempi äiti, sitä suurempi osuus isistä oli käyttänyt vanhempainvapaan jälkeistä isyysvapaata.
Äidit käyttävät hyvin yleisesti kotihoidon tukea sosioekonomiseen asemaan katsomatta, mutta kotihoidon tuen kestossa sosioekonomiset erot näkyvät vahvasti. Yli vuoden pituista kotihoidon tukijaksoa suunnitteli 40 prosenttia ilman korkeakoulututkintoa olevista äideistä, kun korkeakoulutetuista äideistä samaa suunnitteli 23 prosenttia.
Ennen lapsen syntymää alle 1 500 euroa kuukaudessa nettona tienanneista äideistä 51 prosenttia suunnitteli käyttävänsä kotihoidon tukea yli vuoden, mutta yli 3 000 euron kuukausituloja saavista vain 17 prosenttia.
”Äitien ja isien perhevapaiden käyttö kietoutuu myös vahvasti toisiinsa. Äidit käyttävät lyhyempiä kotihoidon tuen jaksoja, mikäli isä on myös käyttänyt perhevapaita”, Saarikallio-Torp toteaa.
Osalla vanhemmista työ kuormittaa yli oman sietokyvyn
Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista lähes kolmannes kertoi, että työn kuormitus oli kasvanut yli oman sietokyvyn. Työnsä liian kuormittavaksi kokevat äidit jäivät kotihoidon tuelle yleisemmin ja pidempään kuin muut äidit. Jos taas äideillä ei ollut erilaisia työaikajoustoja käytettävissään, käyttivät he kotihoidon tukea harvemmin ja lyhyempiä kausia.
”Työnantajat voivat vaikuttaa kotihoitojaksojen pituuteen. Jos halutaan, että äidit palaavat nopeammin töihin, työpaikoilla kannattaa hillitä työn kuormitusta ja lisätä työaikojen joustavuutta”, suosittelee THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Perhevapaakysely 2022 -väestökyselyn kohderyhmänä olivat 1-2-vuotiaiden lasten vanhemmat. Kyselyyn vastasi 1 824 äitiä ja 1 524 isää sekä erillisessä otoksessa 609 yhden vanhemman taloudessa asuvaa äitiä.
Tutkimus käsittelee aikaa juuri ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta ja muodostaa vertailukohdan uudistuksen arvioinnille. Tutkimukseen vastanneet vanhemmat eivät siis olleet pitäneet nykymuotoisia perhevapaita, vaan edellisen järjestelmän mukaisia vapaita.
Voit tutustua tutkimusraporttiin tarkemmin täällä. Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista voit puolestaan lukea, miten perhevapaauudistus näkyy perheen tuloissa.
Teksti: Miia
