Monenikäisten lasten voi olla vaikea ymmärtää, miten vaarallinen elementti tuli on ja minkälaisia riskejä tuleen ja tulipaloihin liittyy. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija on antanut ohjeita, joiden avulla vanhemmat voivat keskustella aiheesta jälkikasvunsa kanssa.
Kevään aikana uutisissa on kerrottu alaikäisten Espoossa sytyttämistä tulipaloista, ja tapahtumat ovat herättäneet paljon huomiota. Nuorten sytyttämät tulipalot osoittavat, että lapsille pitää opettaa paloturvallisuutta, toteaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK).
”Lapsen tai nuoren voi olla vaikea ymmärtää, miten helposti tulipalo syttyy ja leviää laajalle. Jo yksi kipinä tai pieni liekki voi saada aikaan ison tulipalon, josta voi olla vaaraa itselle ja muille. Pahimmissa tapauksissa joku voi kuolla tai lapsi joutua hyvin pitkäaikaiseen korvausvelvollisuuteen”, SPEKin turvallisuusviestinnän asiantuntija Juha Hassila sanoo tiedotteessa.
Pelastustoimen tilastojen mukaan vuonna 2022 lasten tulenkäsittelyn seurauksena syttyi yli 250 erilaista tulipaloa muun muassa maastossa, rakennuksissa sekä roskiksissa. SPEKin mukaan lapset ja nuoret pitäisi saada ymmärtämään, että tuli on vaarallista ja heille pitäisi opettaa, miten tulta käsitellään oikein.
”Vanhemman kannattaa keskustella aiheesta lasten ja nuorten kanssa rauhallisesti heidän kysymyksiään kuunnellen. Aihe voi jännittää ja herättää lapsessa huolta. Vanhemman kannattaa myös kysyä lapselta, mitä lapselle kuuluu ja mistä hän haluaisi jutella”, Hassila kannustaa.
Lapsikin voi olla korvausvastuussa
Hätänumeroon soittamisen merkitystä on tärkeä korostaa lapsille. Tulipalo leviää nopeasti, eikä avun soittamisessa paikalle saa viivytellä. Aiemmin keväällä Turun hätäkeskuksen ylipäivystäjä on kertonut, että etenkin nuoret soittavat hätänumeroon liian harvoin tai liian myöhään.
”Lapsille ja nuorille kannattaa opettaa, että hätänumeroon 112 soitetaan aina, jos näkee tulipalon alun. Myös silloin, jos sytyttäjänä on lapsi itse tai kaverit. Lapselle on hyvä kertoa, että vanhempi ei suutu siitä, että lapsi uskaltaa kertoa asiasta”, Hassila neuvoo.
Lapset ja nuoret eivät ole yhtä tottuneita käyttämään puhelinta soittamiseen kuin vanhempansa. Rohkaisua hätänumeroon soittamiseen saatetaan siis tarvita. Lapsen kanssa kannattaa käydä läpi, miten tilanteessa tulisi toimia. Löydät neuvoja hätänumeroon soittamisen opetteluun aiemmin julkaistusta artikkelista täällä.
Kotona kannattaa keskustella myös korvausvelvollisuudesta. Lapsikin voi olla korvausvastuussa, jos hän sytyttää tulipalon, vaikka ei olisikaan vielä rikosvastuussa. Lapsi voi olla korvausvelvollinen myös silloin, jos hän on mukana porukassa, eikä soita hätänumeroon tai kerro asiasta heti aikuiselle.
Paloturvallisuutta voi käydä läpi lapsen kanssa Palojärki-sivuston (Lisätietoja-valikon alla on kotiväelle tarkoitettu osio) ja NouHätä!-materiaalien avulla. Materiaaleista löytyy muun muassa paloturvallisuusvideoita, joita vanhempi voi katsoa yhdessä lapsen kanssa ja keskustella turvallisesta tulen käytöstä ja miten hätätilanteissa toimitaan.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja