Pienellä vauvalla on monenlaisia “sisäänrakennettuja” refleksejä, jotka häviävät lapsen kasvaessa. Nämä refleksit voivat säikäyttää tuoreen vanhemman, jos hän ei ole varautunut näkemään niitä. Tällaisia refleksejä kutsutaan kehitysheijasteiksi.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuilla kuvaillaan vauvan erilaisia kehitysheijasteita. Toiset näistä heijasteista esiintyvät ensimmäisten elinviikkojen aikana, siinä missä jotkut ilmenevät vasta myöhemmin, joskus vasta puolen vuoden iässä.
Eräs tyypillinen pienen vauvan kehitysheijaste on niin sanottu säpsähdysheijaste. Säpsähdysheijaste tunnetaan myös nimellä Moron heijaste ja se häviää tavallisesti noin kolmen kuukauden iässä. Vanhempi saattaa pelästyä nähdessään tämän heijasteen ensimmäisen kerran, jos se ei ole entuudestaan hänelle tuttu. Moron heijaste ilmenee, jos lapsen ylävartalon antaa pudota lyhyen matkaa. Tällöin lapsi heittää symmetrisesti kätensä ja jalkansa sivuille. Heijaste voi ilmetä myös, kun vauva asetetaan selälleen esimerkiksi vaipan vaihdon yhteydessä. Tällöin lapsen kädet saattavat tehdä laajan kaaren, joka ulkopuolisen silmissä voi näyttää siltä, että lapsi pelästyi jotakin.
Moron heijaste voi vaikuttaa vanhemmasta hätkähdyttävältä ja jopa pelottavalta, mutta se on kuitenkin täysin vaaraton.
Imemisheijaste on eräs tutuimmista kehitysheijasteista
Jos lapsen poskea silittää kevyesti, lapsi kääntää päätään silityksen suuntaan ja alkaa etsiä äidin rintaa. Nännin löydettyään hän alkaa automaattisesti imemään. Imemisheijaste ilmaantuu lapselle ensimmäisten elinkuukausien aikana. Tämä heijaste on ymmärrettävästi ollut evolutiivisessa mielessä hyvin merkityksellinen vauvan selviytymisen kannalta.
Imemisheijasteen lisäksi ensimmäisten elinviikkojen aikana vauvalla voidaan havaita niin sanottu kävelyheijaste. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva nostelee jalkojaan tavalla, joka näyttää ulkopuolisesta “kävelyltä”. Kävelyheijaste ilmenee, kun vauvaa pitää pystyasennossa kainaloista tukien ja hänen jalkansa koskevat samalla lattiaan.
Vanhemman sormen ympärille kiertyneet pienet sormet sulattavat sydämen
Vanhemmista on ihanaa, kun vauva tarttuu tiukasti kiinni vanhemman sormesta. Pienet sormet kiertyneenä vanhemman sormen ympärille halutaan usein ikuistaa valokuviin ja jakaa ystäville ja läheisille. Kun vauva kiertää sormensa vanhemman sormen ympärille, kyseessä on vauvan käden tarttumisheijaste. Samalla tavalla vauva voi kietoa varpaansa vanhemman sormen ympärille, jos vanhempi asettaa sormensa lapsen jalkapohjaa vasten. Tällöin puhutaan vauvan jalkojen tarttumisheijasteesta.
Käsien ja jalkojen tarttumisheijaste häviää lapsella keskimäärin kolmen kuukauden ikään mennessä. Tämän jälkeen lapsi oppii tarttumaan asioihin tahdonalaisesti. Tarttumisen motoriikka ja otteen voimakkuuden säätely on alussa lapselle haastavaa, eikä hän ensin osaa irrottaa hallitusti otettaan kerran johonkin tartuttuaan. Vanhemmille tuleekin usein tutuksi tilanne, jossa pieniä sormia täytyy hellävaroen kiertää irti jos jonkinnäköisistä erilaisista tavaroista, vanhempien hiuksista ja muista esineistä.
Suojeluheijasteet auttavat vauvaa suojautumaan kaatumisilta
Pienellä lapsella on myös niin sanottuja suojeluheijasteita. Esimerkiksi noin puolivuotias lapsi ottaa käsillään vastaan, jos hänet lasketaan vatsalleen makuulle. Yhdeksän kuukauden iässä lapsi osaa lisäksi ottaa käsillään vastaan, jos hän on kaatumassa istualtaan sivusuuntaan. Vasta noin vuoden ikäinen lapsi kykenee ottamaan käsillään vastaan istualtaan taaksepäin kaatuessaan.
Ovatko ylläkuvatut heijasteet tulleet sinulle tutuiksi oman lapsesi kanssa?
Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Teksti: Sonja
