Helsingin Sanomissa kerrotaan, että viime vuosina vauvoille on tehty aiempaa enemmän kieli- ja huulijänteiden leikkauksia yksityisen terveydenhuollon puolella. Joukko lääkäreitä on tehnyt kannanoton, jossa he ilmaisevat huolensa siitä, että osa operaatioista tehdään turhaan ilman lääketieteellistä perustetta. Turhaan tehdystä leikkauksesta voi olla lapselle haittaa ja myös operaation jälkihoito voi aiheuttaa turhaa kipua.
Helsingin Sanomien mukaan Suomen Lastenlääkäriyhdistys on huolissaan, että vauvoille tehdään kieli- tai huulijänneleikkauksia, joille ei ole lääketieteellistä perustetta. Jos lapsella on esimerkiksi ongelmia imetyksen kanssa, leikkauksella voidaan yrittää saada asiaan helpotusta. Muita syitä operaatioon voivat olla esimerkiksi vauvan itkuisuus, vaikeudet syömisen kanssa tai vatsavaivat.
Viime vuosien aikana kieli- ja huulijänneleikkaukset ovat yleistyneet yksityisen terveydenhuollon puolella. Tämä herättää huolta lastenlääkärien keskuudessa. Lastentautien erikoislääkäri Lotta Immeli Helsingin yliopistollisesta sairaalasta toteaa STT:lle, että lasten suussa ei ole tapahtunut mitään sellaista anatomista muutosta, joka antaisi perusteet operaatioiden lisäämiselle. Immeli kuuluu Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n hallitukseen. Yhdistys on ottanut kantaa leikkausten määrän kasvuun todeten, että toimenpiteet altistavat vauvat turhalle kivulle ja lisäksi toimenpiteisiin sisältyy aina myös riskejä. Monet ammattilaiset ja myös muiden alojen lääkärit ovat mukana kannanotossa.
Immeli toteaa, että leikkaus on peruuttamaton ja vauvan suun anatomia muuttuu sen seurauksena pysyvästi. Hän kertoo myös, että kansainvälisen näkemyksen mukaan huulijännetoimenpidettä ei pitäisi tehdä lainkaan, koska ei ole näyttöä siitä, että operaatiosta on vauvalle hyötyä. Sen sijaan turhista toimenpiteistä voi olla vauvalle ja hänen perheelleen monenlaista harmia ja haittaa.
Immelin mukaan erikoissairaanhoitoon on esimerkiksi päätynyt lapsia, joiden syöminen on heikentynyt tai lakannut kokonaan kielijänneleikkauksen jälkeen. Saattaa myös olla, että esimerkiksi imetysongelmien taustalla on alunperin ollut muita syitä, jotka jäävät piiloon turhan leikkauksen takia. Tällöin näiden todellisten syiden hoito voi viivästyä.
Myös operaation jälkihoito voi olla vauvalle kivuliasta
Osa terveyspalveluja tarjoavista yrityksistä neuvoo vanhempia antamaan vauvalle jälkihoitoa operaation jälkeen. Vanhempia voidaan esimerkiksi ohjeistaa antamaan vauvalle suun hierontaa, venyttelyä ja manipuloimista. Lääkärit toteavat kannanotossaan, että jälkihoidolle ei ole olemassa tieteellistä perustetta. Hoito aiheuttaa myös usein vauvalle kipua. Joidenkin terveyspalveluja tarjoavien yritysten mukaan tällaista jälkihoitoa tulisi antaa vauvalle useita kertoja päivässä.
Lääkäreiden kannanotossa todetaan, että tällaisen jälkihoidon antaminen vauvalle jopa useita kertoja päivässä voi olla myös muulle perheelle hyvin kuormittavaa. On hyvin ymmärrettävää, että mahdollisesti kipua aiheuttavan hoitotoimenpiteen suorittaminen vauvalle on vanhemmille hyvin stressaavaa. Jos lapsi osaa jo puhua, hänelle voi selittää, minkä takia jokin tietty hoitotoimenpide on tarpeellinen. Puhetta ymmärtävää lasta voi myös rohkaista monilla tavoilla toimenpiteen aikana. Jos lapsi ei vielä osaa puhua, hänelle ei voi selittää, miksi vanhemman on välttämätöntä tehdä epämiellyttävältä tai kivuliaalta tuntuva asia, eikä hänelle voi esimerkiksi kertoa, kuinka kauan toimenpide kestää. Tuntuu surulliselta ajatella, että joissakin tapauksissa tällainen tilanne on päässyt syntymään ilman todellista lääketieteellistä tarvetta ylipäätään suorittaa kyseistä operaatiota.
Lähde ja lisätietoa: Helsingin Sanomat
Teksti: Sonja
Ei vielä kommentteja