Vanhempi, milloin viimeksi olet keskustellut kouluikäisen lapsesi kanssa siitä, miten hän voi ja millaisista asioista hän on huolissaan esimerkiksi hyvinvointinsa suhteen? Lääkäriketjun teettämä kysely antaa vihiä siitä, miten koululaiset voivat.
Joka toinen kouluikäinen (58 %) on huolissaan omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, osoittaa Lasten Mehiläisen teettämä kyselytutkimus. Lapset ja nuoret nostivat suurimmiksi terveyden ja hyvinvoinnin huolenaiheikseen keskittymisvaikeudet (16 %), puhelimen liiallisen käytön (13 %) ja ulkonäköpaineet (13 %).
Iho-ongelmat mainitsi 12 prosenttia vastaajista ja joka kymmenes (10 %) koki olevansa usein alakuloinen, masentunut tai muutoin pahalla mielellä.
”Osa näistä yleisimmistä lasten ja nuorten huolenaiheista on ympäristön luomia. Runsas ärsyketulva haastaa keskittymiskykyä niilläkin lapsilla, joilla ei varsinaisesti ole diagnosoitua tarkkaavuushäiriötä”, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen arvioi.
”Ulkonäköpaineet ja koetut iho-ongelmat voivat olla seurausta sosiaalisen median kautta välittyvästä virheettömyyden tavoittelusta ulkonäön suhteen”, hän jatkaa.
Kysely toteutettiin huhtikuussa 7-17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen. Valtakunnallisesti edustavasta vastaajajoukosta 1 102 oli lapsia, 443 nuoria ja 669 huoltajia, jotka arvioivat omaa lastaan.
Maapallon tulevaisuuskin huolestuttaa
Huoltajat saivat äänensä kuuluviin kyselytutkimuksessa ja kertoivat jälkikasvuunsa kohdistuvista huolista. Eniten huolta herättää puhelimella tai pelatessa käytetty liiallinen aika (29 %), lapsen vaikeus keskittyä (14 %) ja epäterveellinen ruoka ja / tai se, ettei ruoka maistu (13 %). Lastentautien erikoislääkäri Minna Aaltonen on huomannut vastaanotollaan, miten yksi haaste johtaa helposti toiseen.
”Yhä useampi lapsi tai nuori tuodaan lääkärin vastaanotolle huonon olon, väsymyksen tai erilaisten kipujen takia. Taustalla löytyy paljon haastetta arjen rytmityksessä tai liian niukassa nukkumisessa”, hän sanoo ja lisää:
”Tutkimuksen mukaan lapsista vain 13 prosenttia on huolissaan omasta kännykän käytöstä, mutta huoltajista lähes 30 prosenttia on tästä huolissaan. Liiallinen ruutuaika tuo tutkitusti mukanaan edellä mainittujen haasteiden lisäksi keskittymisvaikeuksia ja jopa stressiä.”
Henkilökohtaisten asioiden lisäksi kouluikäiset kokevat huolta isoista kriiseistä ja maapallon tulevaisuudesta (9 %). Psykologi Heini Järvinen Mehiläisestä huomauttaa, että nuoruuteen on tyypillisesti liitetty huoli erilaisista yhteiskunnallisista ja maailmanlaajuisista ongelmista. Nykypäivän nuorten huolet ovat kuitenkin erilaisia kuin esimerkiksi 80-luvulla nuoruuttaan eläneillä oli.
”Tämän päivän nuoret elävät maailmassa, jossa ratkotaan merkittäviä maailmanlaajuisia ongelmia. Somessa uutiset myös leviävät nopeasti”, Järvinen muistuttaa.
Huoli puheeksi kotona ja kouluissa
Kouluikäisen ongelmat ja huolet voivat heijastua koko perheen hyvinvointiin. Huolten ja ongelmien vaikutuksia kartoittaessa vastauksissa korostuivat koululaisten koulunkäynnin hankaloituminen (24 %) sekä yleinen huoli lapsen ja nuoren tulevaisuudesta (28 %).
Järvinen toteaa, että lasten ja nuorten yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä on koulunkäynti ja koulussa pärjääminen siten, että ammatin hankkiminen on mahdollista. Psykologin mukaan huoli koulunkäyntiä kohtaan heijastelee sitä, että heillä on huoli tulevaisuudesta.
”Toivoisin, että huoli otettaisiin puheeksi kotona ja kouluissa, sillä yhdessä miettimällä näille on paljon tehtävissä. Koulupaineet ja keskittymisen vaikeudet ovat teemoja, jotka näkyvät myös psykologin vastaanotoilla, ja huomioitava on, että suoriutumisen paineista kärsivät yhä nuoremmat lapset”, Järvinen kertoo.
Huolia kokevista kouluikäisistä 24 prosenttia kertoi kyselyssä pärjäävänsä huolien ja ongelmien kanssa ja uskoi asioiden selviävän ajan mittaan. Tästä huolimatta he toivoivat hyvinvointinsa tueksi lisää yhteistä tekemistä perheen kanssa (21 %) sekä lisää sosiaalisia suhteita, kuten kavereita (21 %). Järvinen muistuttaa, että lapsen tulisi saada tulla kuulluksi ja kohdatuksi, vaikkei hän osaisi sitä oikein pyytää.
”Huolten kanssa elämistä on myös hyvä harjoitella, sillä eihän kenenkään elämä ei ole pelkkää myötätuulta. Meidän vanhempien velvollisuus on tarjota riittävissä määrin työvälineitä hankalien asioiden kohtaamiseen. Lapsia ei saa jättää yksin näiden huolten kanssa, mutta voimme pohtia, miten elämää voi jatkaa ja ehkä oppia käsillä olevista vaikeista asioista jotain arvokasta”, hän päättää.
Teksti: Miia
