Varhaiskasvatuksen työntekijät huolissaan omasta ja lasten hyvinvoinnista- Millainen on päiväkodin kesä?

Kuva: Pexels/ Lukas

Kesän kynnyksellä niin aikuiset kuin lapsetkin ovat väsyneitä vuoden aherruksen jälkeen ja kesäloma tulisi tarpeen molemmille. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan täysin ymmärrä sitä, kuinka raskasta pienen lapsen päiväkotiarki on vaan he voivat pitää lastaan päiväkodissa jopa koko kesän ajan. Joillakin perheillä tosin ei ole tukiverkoston ja kesäloman puutteen takia muuta vaihtoehtoa kuin pitää lapsia päiväkodissa. Jotkut taas vievät lapset päivähoitoon, vaikka olisivat itse lomalla. Monet päiväkodin työntekijät eivät ymmärrä tällaisten vanhempien valintoja.

Yksi heistä on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja sekä varavaltuutettu Tampereelta (vihr.) Anna Moilanen. Moilanen on kirjoittanut Aamulehdelle lukijakommentin päiväkodin kesäajan toiminnasta ja sen vaikutuksesta niin työntekijöihin kuin lapsiin ja perheisiin.

Toukokuussa varhaiskasvatuksen työntekijät ja lapset alkavat laskea päiviä kesälomaan rankan vuoden jälkeen. Juhannuksen tienoilla päiväkodissa kuitenkin alkaa vuoden hektisin rutistus eli kesäpäivystys.

Kesäpäivystyksessä lapsia ja varhaiskasvatuksen työntekijöitä kootaan keskitetysti tietyn alueen päiväkotiin viiden-kuuden viikon ajaksi: ”Tämä johtuu siitä, että kesäisin lapsia on vähemmän hoidossa ja keskitetyllä päivystyshoidolla ajatellaan olevan taloudellisia vaikutuksia kunnan talouteen, kun toimintaa voidaan vielä entisestään tehostaa. Vai onko kesäpäivystyksellä muita tavoitteita, kuin säästöt?”, Moilanen pohtii.

Jos tilannetta ajatellaan lapsen näkökulmasta, on se tällainen: lapsi menee aamulla päiväkotiin, joka on vieras ja samoin sen toimintaympäristö. Lapselle se on uusi paikka, jossa leikkiä ja toimia. Siellä on vieras ruokapöytä, jossa syödä ja vieras sänky, jossa koittaa nukkua päiväunet. Ympäriltä saattaa puuttua lisäksi tutut leikkikaverit ja aikuiset.

Lisäksi laadukas varhaiskasvatus, jossa jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti, on vaarassa kesän aikana. Uudet varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät kyllä parhaansa myös kesäpäivystyksen keskellä, mutta uudella ympäristöllä ja ihmisillä on väistämättä vaikutuksia lasten ja perheiden hyvinvointiin, kuten myös varhaiskasvattajienkin jaksamiseen.

Osalle varhaiskasvattajista kesän tilanne on haastava. Saatetaan stressata etukäteen tulevia viikkoja: öisin ei saa nukutuksi ja yritetään löytää tukea entisistä työkavereista (jos niitä paikalla on). Jotkut varhaiskasvatuksen työntekijät eivät halua laisinkaan työskennellä kesäpäivystyksessä, vaan hakevat vuosilomien lisäksi palkatonta vapaata. Työntäyteisen ja pitkän vuoden jälkeen jotkut eivät kykene opettelemaan uutta ja kohtaamaan vierasta arkea. Moilanen ymmärtää tämän täysin.

Hän peräänkuuluttaa kesäpäivystyksen pedakogista puolta: ”Varhaiskasvatuksessa korostetaan pedagogiikan merkitystä. Onko se pedagogisesti perusteltua, että kesälomien koittaessa varhaiskasvatus taantuu takaisin entiseen päivähoitoon ja koettelee niin lasten, vanhempien kuin kasvattajien voimavaroja?”

Säästösyyt eivät saisi koskaan olla tekosyy sille, että varhaiskasvatuksen laatu kärsii. Lapset eivät ymmärrä ja osaa pitää puoliaan, joten on aikuisten tehtävä antaa lapselle parasta mahdollista varhaiskasvatusta. ”Meidän täytyykin panostaa varhaiskasvatukseen ja sen laatuun myös kesällä ja muina loma-aikoina. Varhaiskasvatuksen tehtävänä ei ole enää vain mahdollistaa vanhempien töissä käynti, vaan toteuttaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta ja perushoitoa,” Moilanen muistuttaa.

Päiväkoti-ikäisten lasten kesälomat

Ilta-Sanomat järjesti päiväkotipaneeli-juttusarjan, jossa oli varhaiskasvatuksen ammattilaisia ympäri Suomea. Vastaajissa oli mukana varhaiskasvatuksen opettajia, lastenhoitajia ja yksi päiväkodin johtaja. Suurin osa paneelin jäsenistä on työskennellyt päiväkodeissa jo vuosikymmeniä, joten kokemusta heiltä ei puutu.

Ilta-Sanomat kysyi ammattilaisilta päiväkotilasten tyypillisistä kesälomista. Vastaukset olivat hyvin moninaiset. Niiden mukaan tyypillisesti lapset viettivät kesälomaa 2-4 viikkoa, mutta joukossa oli myös lapsia, joilla ei ollut lomaa ollenkaan tai vain muutama päivä kesän aikana. Joillakin lapsilla puolestaan lomaa oli koko kesä-heinäkuun ajan. Kaikkia vastaajia yhdisti se, että he olivat yksimielisiä lyhyiden kesälomien haitallisuudesta lapsille. Tässä kolme heidän kommenttiaan:

”Arki päiväkodissa on raskasta. Ne lapset, jotka ovat jatkuvasti paikalla, väsyvät ja ovat levottomia.”

”Myös lapset tarvitsevat lomaa ja aikaa palautua pitkistä päivistä ja raskaista viikoista. Aikuiset välillä unohtavat, kuinka kuormittavia päiväkotipäivät pienen lapsen näkökulmasta ovat.”

”Kesähoito ei ole kenellekään hyväksi. Päiväkoteja sullotaan yhteen päiväkotiin useampia. Aikuiset ja lapset vaihtuvat, ne aikuiset, jotka ovat paikalla, ovat joko jäämässä lomalle tai tulleet lomalta. Motivaatio ei ole aina kohdillaan työntekoon. Meitä työntekijöitä heitellään eri päivystyskohteisiin tuuraamaan.”

Varhaiskasvatuksessa on kohonnut riski työkyvyttömyyteen

Varhaiskasvatuksen kesäpäivystyksellä on vaikutuksia myös varhaiskasvatuksen työntekijöihin. Kevan tilasto- ja tutkimustiedon mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on kohonnut riski työkyvyttömyyteen verrattaen muuhun kunta-alaan. Samoin heille kertyy enemmän poissaoloja sairauden takia, kerrotaan Kevan tuoreessa selvityksessä. Alalla ovat yleisiä lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ja ne lisäävät henkilöstön riskiä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista nimenomaan lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä.

Keva arvelee, että lähivuosina jopa 660 lastenhoitajaa olisi siirtymässä työkyvyttömyyseläkkeelle. Lastenhoitajien yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Varhaiskasvatuksen opettajilla se on puolestaan mielenterveyshäiriöt. Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen. Varhaiskasvatuksessa poissaolot sairauden takia ovat lisääntyneet erityisesti alle 30-vuotiailla työntekijöillä. Vuonna 2022 varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja keskimäärin 21,1 päivää vuodessa, joka on viisi päivää enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla.

”Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus,” Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo tiedotteessa. Pekkarisen mielestä nyt olisi aika panostaa nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukemiseen.

Onko päiväkoti-ikäisellä lapsellasi mahdollisuus kesälomaan? Miten tärkeänä sitä pidät?

Lähteet: Aamulehti, Ilta-sanomat, MTV,

Teksti: Anne-Mari Valta

Ei vielä kommentteja

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.