Jos lapsella on rima korkealla ja vain täydellinen suoritus kelpaa, voi hän olla perfektionisti. Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdistys Nyyti ry kuvailee perfektionismia haluksi tehdä asiat mahdollisimman hyvin. Perfektionismi tarkoittaa myös uskomusta, että täydellisyyttä kuuluu tavoitella oman epätäydellisyyden korjaamiseksi.
Jos nuori on perfektionisti, voi se näkyä korostuneina huolina omasta osaamisesta sekä virheiden tekemisen pelkona. Perfektionistin itseensä kohdistama kritiikki voi nakertaa hyvinvointia jo yläkouluiässä, osoittaa Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyössä tekemä tutkimus.
Tutkimukseen osallistuneilla 9.-luokkalaisilla tunnistettiin neljä perfektionismiprofiilia, jotka olivat eri tavoin yhteydessä oppilaiden psykologiseen hyvinvointiin:
- kohtalaisen huolestuneet (suhteellisen matalat pyrkimykset ja suhteellisen paljon huolia)
- perfektionistit (korkeat pyrkimykset ja paljon huolia)
- kunnianhimoiset (korkeat pyrkimykset ja vähän huolia)
- ei-perfektionistit (matalat pyrkimykset ja vähän huolia)
Eniten yhdeksäsluokkalaisia kuului kohtalaisen huolestuneiden profiiliin, ja heidän voidaankin ajatella edustavan tyypillistä yhdeksäsluokkalaista. Tämä on huomionarvoista, sillä väitöskirjatutkija Anna Kuusen mukaan tässä profiilissa oli myös suhteellisen paljon emotionaalista väsymystä sekä ahdistuksen ja masentuneisuuden oireita (toisin sanoen enemmän kuin ei-perfektionisteilla ja kunnianhimoisilla).
Perfektionisteilla enemmän uupumusta ja ahdistusoireilua
Tutkimuksen tulokset osoittivat perfektionismiprofiilien olevan varsin pysyviä. Noin 80 prosenttia oppilaista pysyi samassa profiilissa lukuvuoden ajan, mutta joitakin merkitseviä siirtymiä kuitenkin havaittiin. Osa oppilaista siirtyi kohtalaisen huolestuneista ei-perfektionisteihin tai perfektionisteihin. Osa taas siirtyi perfektionisteista kohtalaisen huolestuneisiin. Profiilit ja siirtymät olivat myös yhteydessä hyvinvointiin.
”Vaikka kunnianhimoiset ja perfektionistit olivat innostuneita opiskelusta ja heidän tavoitteensa olivat korkealla, perfektionistit kokivat silti samanaikaisesti enemmän opiskelu-uupumusta sekä ahdistuksen ja masentuneisuuden oireita, kun taas kunnianhimoisilla näitä oli vain vähän. Kummatkin profiilit, joissa korostuivat korkeat huolet, eli perfektionistit ja huolestuneet, olivat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin”, Kuusi avaa tuloksia.
Siirtymät profiilien välillä olivat myös yhteydessä hyvinvointiin. Siirtymä kohtalaisen huolestuneista perfektionisteihin oli yhteydessä korkeampaan uupumukseen, kun taas siirtymä kohtalaisen huolestuneista ei-perfektionisteihin vähäisempiin masentuneisuuden ja ahdistuksen oireisiin.
”Tulokset osoittavat, että on erityisen tärkeää ymmärtää miten opiskelijan itsekriittisyys ja tyytymättömyys omiin saavutuksiin ovat yhteydessä heikompaan hyvinvointiin. Korkeat tavoitteet ja opiskeluinto eivät takaa opiskelijan hyvinvointia, jos opiskelija on samanaikaisesti kovin huolissaan suorituksistaan”, Kuusi sanoo.
Vanhemmilta opiskelijoilta samoja tuloksia
Itä-Suomen yliopiston mukaan tutkimustulokset mukailevat aiempia tutkimuksia, jotka on tehty lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoiden parissa. Tämä on ensimmäinen suomalaisilla yläkouluikäisillä tehty tutkimus. Tutkimukseen osallistui noin 500 suomenruotsalaista yhdeksäsluokkalaista, jotka vastasivat kyselyihin kahdesti lukuvuoden 2019-2020 aikana.
”Perfektionismi samoin kuin nuorten kokema uupumus ovat lisääntyneet viime vuosina, joten on tärkeää selvittää missä vaiheessa ja minkälaisina nämä kokemukset muodostuvat”, Kuusi toteaa.
Perfektionistisen luonteen kehittymisen taustalla on monia syitä ja sekä geneettisillä että kasvu- ja ympäristötekijöillä uskotaan olevan vaikutusta. Ruuhkavuodet kertoikin aiemmin esimerkkejä, miten vanhempien perfektionismi voi näkyä lapsessa.
Joidenkin tutkijoiden mielestä perfektionismista on lapselle hyötyä, kun taas toisten mielestä se on haitallista ja aiheuttaa lapselle kohtuuttomia paineita; voit lukea aiheesta lisää täällä. Uudesta tutkimuksesta voit lukea lisää englanniksi täällä.
Teksti: Miia
