Imetys on tärkeä ja kaunis tapa ruokkia omaa lastaan. Se voi kuulostaa luonnolliselta ja helpolta, mutta aina se ei kuitenkaan sitä ole. Kokosimme artikkeliin yleisimmät imetykseen liittyvät haasteet ja ongelmat, sekä ratkaisut niihin. Tieto auttaa valmistautumaan imetykseen paremmin, sekä kohtaamaan mahdollisia edessä olevia haasteita sen suhteen.
1. Rintojen pingottuminen sekä turpoaminen
3-4 päivää vauvan syntymän jälkeen äidillä nousee maito rintoihin voimakkaammin. Sen takia rinnat voivat turvota sekä olla pinkeät ja hellät. Äidin olo voi muuttua kaikin puolin epämukavaksi ja lämmönnousuakin voi esiintyä. Kipuun ja lämmönnousuun voi ottaa särkylääkettä, joka sopii käytettäväksi imetyksen aikana.
Mikäli äiti lypsää maitoa, kannattaa se tehdä hyvin hellävaroen. Rintoja voi hoitaa viileäpakkauksilla. Jotkut ovat todenneet myös jääkaappikylmät kaalinlehdet hyväksi, mutta niitä voi käyttää maksimissaan 20 minuuttia kerrallaan kolmesti päivässä. Kaalinlehdet sisältävät entsyymejä, jotka voivat heikentää maidoneritystä.
Vauva on tottunut ensimmäisten elinpäivien aikana imemään pehmeistä rinnoista, joten hänen voi olla vaikea saada kiinni pinkeästä rinnasta. Sen takia rinnanpäätä tulisi muokata ja pehmittää ennen imettämistä.
2. Matalat rinnanpäät
Mikäli rinnanpäät ovat luonnostaan matalat, voi se vaikeuttaa imettämistä. Tällöin sisäänpäinvetäytyneet nännit kannattaa nostaa tai houkutella esiin. Joskus voi kokeilla avuksi myös rintakumia, mutta täytyy muistaa, että rinta tyhjenee maidosta turvallisemmin ja paremmin ilman sitä.
3. Rinnanpäiden aukeaminen
Imetyksen alkupäivinä nännit voivat olla herkkiä ja arkoja, koska ne eivät ole vielä tottuneet imetykseen. Imetyksen ei kuitenkaan kuuluisi aiheuttaa kipua, joten tarkista muutama asia ennen kuin jatkat sitä. Ihan ensimmäiseksi tulee varmistaa, että vauva saa rinnasta kunnolla kiinni. Tällöin nänni ja vähintään puolet nännipihasta tulisi olla vauvan suussa.
Joskus nännit ovat niin kipeitä, että ne halkeilevat ja jopa vuotavat verta. Siksi nännit on hyvä pitää puhtaina sekä kosteina. Niihin voi hieroa vastapuristettua rintamaitoa, jotta ne paranisivat. Voi myös kokeilla hoitavia voiteita (lanoliinia tai dekspantenolia sisältäviä) rikkoutuneisiin nänneihin imetyksen jälkeen.
Äidin kannattaa kokeilla imettäessä erilaisia asentoja, sekä löytää itselleen ja vauvalleen sopivimmat. Vaatteiden ja rintaliivien ei tulisi olla liian tiukkoja. Nänneille tulisi antaa ilmakylpyjä varsinkin imetyksen jälkeen. Mikäli kipu jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen tai imetyskonsulttiin. Imetystä olisi kuitenkin hyvä jatkaa kipeistä nänneistä huolimatta, kunhan on tarkistanut edellä mainitut asiat sen sujumiseksi.
4. Maidon yli- tai alituotanto
Joskus maitoa ei tule riittävästi vauvan tarpeisiin tai sitten sitä tulee liikaa. Matalaa maidontuotantoa voi parantaa stimuloimalla rintoja riittävästi, joko imettämällä tai lypsäen, kuitenkin vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Mitä tyhjemmäksi rinnan saa, sitä nopeammin uutta maitoa alkaa erittymään. Kova stressi ja liialliset paineet imetyksen onnistumisesta voivat heikentää maidontuotantoa, koska tällöin hormonitoiminta ei pääse tehokkaasti toimimaan maidontuotannon parhaaksi.
Jos maitoa tulee puolestaan erittäin runsaasti, vauvan voi olla aluksi vaikeaa syödä. Siksi ensimmäiset maitosuihkut kannattaa päästää vaikkapa johonkin puhtaaseen harsoon ja aloittaa imettäminen vasta sitten.
5. Tiehyttukos
Maitotiehyeeseen voi tulla tukos, jonka vuoksi rinnan tyhjeneminen tietyltä alueelta ei onnistu. Tällöin rinta voi punoittaa ja aristaa tukoksen kohdalta. Tukos tuntuu käteen kovana muhkurana rinnassa. Sen hoitamisessa auttaa parhaiten tehokas rinnan tyhjentäminen. Sen takia imetys kannattaakin aloittaa siitä rinnasta, jossa tukos sijaitsee. Muhkuraa voi myös varovasti hieroa vauvan imiessä rintaa. Joskus rintoihin voi kehittyä myös rintatulehdus. Sen oireita ovat rinnan punoitus, turvotus, kipu ja korkea kuume. Sitä epäiltäessä on mentävä lääkäriin.
Kun imetys ei onnistu
Joskus imetys ei vaan yksinkertaisesti onnistu, vaikka äiti sitä kuinka haluaisi. Taustalla voi olla haasteet vauvan kyvyssä imeä rintaa tai se, että vauvan voi olla vaikea saada rinnoista kunnon otetta. Äiti voi olla liian stressaantunut ja elämäntilanne haasteellinen, jolloin se vaikuttaa maidontuotantoon heikentävästi. Tällöin on hyvä ottaa aikalisä ja pohtia imetyksen plussat ja miinukset, sekä kartoittaa tilanne.
Tämän jälkeen äiti voi tulla siihen lopputulokseen, että on kaikkien kannalta parasta, jos vauva saa joko kokonaan tai osittain maidon pulloruokinnan kautta. Yksi vaihtoehto on myös syöttää lasta lypsetyllä äidinmaidolla, mikäli vauva ei saa jostain syystä kunnon otetta rinnoista tai nännit ovat kipeät ja halkeilevat.
Joskus pulloruokintaan on pakko siirtyä, jos vauva ei kasva tarpeeksi ja saa riittävästi ravintoa. Voi olla myös, että yleisen rauhan ja äidin sekä vauvan hyvinvoinnin takia on parempi siirtyä pulloruokintaan. Näin äidillä säästyy voimia vauvan hoitamiseen ja isäkin pystyy osallistumaan paremmin vauvan hoitoon. Tällöin äitikin voi myös välillä nukkua öisin pidempiä pätkiä. Äidinmaidonkorvikkeita on hyvin monenlaisia, joten myös allergisille vauvoille löytyy omansa.
Onko sinulla imetyksen haasteita? Voisiko artikkelissa mainitut keinot olla niihin ratkaisu?
Lähteet: Banner health, Imetyksen tuki, Terveyskirjasto, Verywell family
Teksti: Anne-Mari Valta
