Kesään kuuluvat aurinko, lämpö, rantapäivät ja monenlaiset kesäherkut. Kesä ei kuitenkaan ole vain kivoja asioita, vaan varjopuolena ovat niin sateet kuin ukkoset ja pilviset, koleat päivät – sekä ne pistävät ja purevat kiusanhenget, joita ulkoa löytyy.
Kesällä monet viettävät tavallistakin enemmän aikaa ulkona ja nauttivat kesästä erilaisten (kesä)puuhien parissa. Ulkoillessa voi joutua kuitenkin kohtaamaan erilaisia, kesälle hyvin tuttuja kiusanhenkiä: niin ampiaiset, hyttyset, paarmat, punkit kuin kyyt voivat tehdä turhankin läheistä tuttavuutta.
Erilaisten hyönteisten ynnä muiden ulkoeläjien puremat ja pistokset voivat aiheuttaa kesällä päänvaivaa. Mikä neuvoksi, jos purema- tai pistoskohta ärtyy? Mistä tietää, jos pitää lähteä päivystykseen? DigiFinlandin asiantuntijalääkäri Niina Myllymäki on antanut neuvoja, jotka on hyvä pitää muistissa läpi kesän.
Näin hoidat kesän puremia ja pistoksia
Ampiaisten pistot
Ampiaiset pistävät vain häirittyinä. Onkin tärkeä muistaa, ettei huido ampiaisia ja opettaa myös lapset toimimaan oikein ampiaisten lähellä. Jos ampiainen pistää, ota allergisen reaktion sattuessa antihistamiinia ja kortisonitabletteja (esim. Kyypakkaus® tai Ampikyy®) sekä asetu lepoasentoon. Jos mehiläisen tai ampiaisen myrkky aiheuttaa voimakkaita allergiareaktioita, on tärkeä pitää mukana kertakäyttöistä adrenaliiniruiskua.
Heti lääkäriin: Myllymäen mukaan ambulanssi on tilattava, jos pistoksesta seuraa vakava yliherkkyysrektio, eli anafylaksia. Anafylaksialle on ominaista kutinan ja paukamien leviäminen koko kehoon, huulten ja luomien turpoaminen, hengityksen vinkuna, kurkun käheytyminen sekä vatsan kouristelu ja ripuli. Lapsilla oireena voi olla myös oksentelu.
Hyttysten pistot ja mäkärän tai paarman puremat
Näiden pistosten ja puremien ennaltaehkäisyssä auttavat peittävä vaatetus ja hyönteiskarkotteet. Myllymäen mukaan useimpien hyönteisten pistoista ja puremista tulee paikallinen punoitus sekä turvotus. Hyttysten aiheuttamia reaktioita voi hoitaa paikallisesti kortisonivoiteella sekä suun kautta otettavalla antihistamiinilla. Yleensä pistoskohta rauhoittuu muutamassa tunnissa. Terveyskirjaston mukaan paarman aiheuttamia reaktioita hoidetaan kortisonivoiteella, antihistamiinilla ja tarvittaessa kortisonitableteilla. Kaikkein herkimmille annetaan adrenaliiniruisku.
Punkin purema
Myös punkkien kohdalla vaatteilla on merkitystä: pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet sekä päivittäinen punkkisyyni auttavat suojautumaan. Myös punkkirokote on avuksi ja rokotetta tarjotaan riskialueilla ilmaiseksi aiemmin rokottamattomille henkilöille. Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämä Punkkilive on keino pitää silmällä, miten paljon omalla alueella on punkkeja.
Jos punkki pääsee puremaan, poistetaan se pinseteillä, punkkipihdeillä tai vanupuikolla. Myllymäki neuvoo desinfioimaan puremakohdan eikä sen pienestä punoituksesta tarvitse huolestua. Jos parin päivän kuluessa puremakohdan punoitus laajenee yli viiden senttimetrin kokoiseksi, on syytä hakeutua terveysaseman vastaanotolle. Jos se ei ole avoinna, voi sen avautumista odottaa tai soittaa Päivystysapuun numeroon 116117.
Kyyn purema
Luonnossa liikkuessa kyy voi iskeä kiinni. Puremaa voi ennaltaehkäistä käyttämällä tukevia jalkineita luonnossa liikkuessa ja varalta on hyvä pitää puhelin mukana. Jos havaitset käärmeen, älä tee äkkinäisiä liikkeitä ja anna sen olla rauhassa. Opeta myös lapsesi toimimaan oikein käärmeen kohdatessaan.
Myllymäen mukaan purema-aluetta ei pidä koskea tai käsitellä. Liikkuminen tai kiihtyminen pureman jälkeen nopeuttaa sitä, että kyyn myrkky imeytyy imusuoniston kautta systeemiseen kiertoon. Pureman saanutta henkilöä ei tule kävelyttää tapahtumapaikalla. Korut ja kiristävät vaatteet on hyvä poistaa ennen kuin alue turpoaa. Myllymäen mukaan kaikki muut keinot (esimerkiksi kiristysside, myrkyn imeminen tai alueen käsittely jääpalalla) ovat haitallisia tai hyödyttömiä eikä tulehduskipulääkkeitä tule nauttia. Ruuhkavuodet kertoi aiemmin, että kyyn pureman uhrin pitää aina hakeutua lääkäriin arvioitavaksi.
Päivystysapu auttaa
Jos et ole varma, tarvitaanko hyönteisen piston tai pureman takia kiireellistä hoitoa eikä oma terveyskeskus ole auki, voit soittaa maksuttomaan Päivystysapuun. Puheluun vastaa terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi hoidon tarpeen. Päivystysavusta saat luotettavan tiedon siitä, vaatiiko tilanne päivystyskäyntiä ja mistä lähin avoinna oleva päivystys löytyy.
Päivystysapu toimii numerossa 116117 lähes koko maassa Lappia ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Päivystysavulla on myös verkkopalvelu 116117.fi, joka auttaa silloin, kun et ole varma miten alueellasi toimitaan päivystysluonteisissa tilanteissa. Sivulta voit tarkistaa oman hyvinvointialueen päivystykselliset toimintaohjeet.
Jos sinulle tai läheisellesi tapahtuu henkeä uhkaava sairauskohtausta tai vakava loukkaantuminen, soita aina suoraan hätänumeroon 112.
Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista voit tarkistaa, mitä kaikkea lapsiperheen lääkekaapista olisi hyvä löytyä.
Teksti: Miia
