Huoli on vanhemmille hyvin tuttu tunne, mutta huoli voi olla myös liiallista eikä sille aina ole selvää syytä. Huoli voi saada vanhemman toimimaan lastaan kohtaan jopa ylisuojelevasti, millä voi olla ikäviä vaikutuksia.
Luultavasti jokainen vanhempi kokee huolta lapseensa ja tämän hyvinvointiin sekä turvallisuuteen liittyen. Supernannyna tunnetuksi tullut psykoterapeutti Pia Penttala on Iltalehden (IL) haastattelussa kertonut, ettei jatkuva huoli ole lainkaan harvinaista vanhempien keskuudessa.
”Vanhemmuus herättää aivan uudenlaisia empatian ja syvän rakkauden tunteita, joihin sekoittuu usein myös tietynlaista menettämisen pelkoa. On aivan luonnollista, että omaa rakasta lasta haluaa varjella kaikelta maailman pahalta”, yli 30 vuotta lasten ja perheiden parissa työskennellyt Penttala sanoi lehdelle.
Huoli voi näkyä vanhemman haluna suojella lastaan, mikä voi mennä myös ylisuojelemisen puolelle. Vaikka vanhempi tarkoittaakin tällä hyvää, voi ylisuojeleminen olla karhunpalvelus lapselle. Nykymaailma on täynnä asioita, jotka voivat herättää vanhemmissa huolta, mutta Penttalan mukaan huolen ei pitäisi näkyä lapselle voivotteluna, pelotteluna tai toistuvina kieltoina.
Vanhempi voi ajatella suojelevansa lasta kielloilla, mutta hän ei välttämättä hoksaa, että tällainen toiminta myös ohjaa lapsen kasvua sekä kehitystä. Penttala kertoikin IL:lle, että jos lasta toistuvasti varoitellaan eri asioista tai kysytään, pelottaako tai sattuiko, joutuu lapsi jatkuvasti tutkimaan itselleen vieraita tunteita.
”Itkut ja pelot kuuluvat kasvamiseen. Niiden kautta aivoihin välittyy viesti, että jos kompastun, nostan ensi kerralla enemmän jalkoja. Tai jos mahaan sattuu, hiekkaa ei kannata maistella. Kaikki tunteet ja keholliset tuntemukset ovat polkuja jonnekin, ja niiden kautta tapahtuu tuiki tarpeellista oppimista”, Supernanny selitti.
Tämä asia vanhempien tulisi ymmärtää
Sen sijaan, että vanhempi jakaisi oman pelon ja huolen, tulisi hänen Penttalan mukaan keskittyä tukemaan, rohkaisemaan ja kannustamaan lasta. Etenkin kouluiässä vahvan itsetunnon merkitys korostuu.
”Tässä hetkessä, kun esimerkiksi Viertolan koulun tapahtumia peilataan paljon koulukiusaamiseen, vanhempien tulisi ymmärtää, että mikään ei ole tärkeämpää kuin kasvattaa lapsesta empaattinen, oikeudenmukainen, hyvällä itsetunnolla varustettu ja sosiaalisesti kyvykäs”, Penttala sanoi IL:lle.
Supernannyn mukaan vanhempien tulee lähtökohtaisesti ymmärtää, että kiusaamisella voi olla useita tasoja sekä sitä saattaa tapahtua digimaailmassa jopa kellon ympäri. Hän totesi IL:n haastattelussa, että lapsille on kerrottava, mikä on kiusaamista, mikä on kaverin hylkimistä tai muuten huonoa ja epäsopivaa käytöstä.
”Jo pienenä on pakko oppia suodattamaan ikätovereiden sanomisia, sillä jos lapset kokevat kaiken kiusaamisen julmuutena itseään kohtaan, niin siitä ahdistuu varmasti. Asioista saa olla eri mieltä, mutta jos kaveria loukkaa tahallaan, sitä opetetaan pyytämään anteeksi”, Penttala kommentoi.
Penttala kehottaa puhumaan huolista ja murheista lapsen kanssa tämän ikätason mukaisesti. Hän muistutti, että tunteista puhumisen taito opitaan kotona aivan kuin sekin, miten tunteita voi säädellä, sanoittaa sekä käsitellä. Jos pelko saa vallan vanhemmasta ja huoli on kovaa, tulee lapsen tunnistaa, että se johtuu siitä, että lapsi on vanhemmilleen niin rakas ja arvokas.
”Olen aina sanonut, että lapsen kehumisen tulisi olla jokaisen vanhemman tärkein harrastus. Rakkautta pitää olla niin paljon, että se näkyy ja tuntuu”, Penttala päätti.
Lähde: Iltalehti
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja