Ruohonleikkureita on moneen lähtöön: jotkut suosivat robottileikkuria, toiset haluavat tutun työnnettävän leikkurin ja joillekin päältäajettava leikkuri on ehdoton ykkönen. Etenkin jälkimmäisen leikkurin käytön kanssa oltava entistä tarkempana, jos nurmea leikkaa, kun lapset ovat ulkona.
Ruohonleikkurit aiheuttavat onnettomuustilanteita vuosittain. Ikävimmät vahingot ja loukkaantumiset tapahtuvat kuitenkin usein muille kuin leikkurin varsinaisille käyttäjille: vakavia vammoja saa tyypillisesti 5-8-vuotias lapsi, kertoo Yle.
Ruohonleikkurionnettomuuksia ja niistä aiheutuneita vammoja ei ole juurikaan tutkittu. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lastenkirurgian ylilääkäri, professori Jaakko Sinikumpu tutkijatiimeineen on korjannut tilannetta tutkimalla OYSissa hoidettujen ruohonleikkurionnettomuuksien taustatekijöitä viimeisen 15 vuoden ajalta.
OYSissa on hoidettu keskimäärin 1-3 vakavaa lasten ruohonleikkurivammaa melkein joka kesä. Osa hoidetuista potilaista on ollut Ylen mukaan jopa 2-3-vuotiaita. Aiheesta myös uutisoineen Kalevan mukaan potilaiden keski-ikä Oulussa on 4,5 vuotta ja potilaista kolme neljästä on poikia.
”En muista, onko ollut sellaista kesää viime aikoina, ettei olisi ollut yhtään ruohonleikkurivammaa lapsilla. Valitettavasti”, Sinikumpu totesi Kalevalle.
”Onnettomuuksia on sattunut viimeisen 15 vuoden aikana melko tasaisesti. Viime kesänä oli kuitenkin useampia vakavia tapaturmia. Se herätti itseänikin”, hän kommentoi.
Osassa tapauksia lapsi on ollut kuljettajan sylissä
Lähes kaikki OYSissa hoidetut onnettomuustapaukset ovat Sinikummun mukaan tapahtuneet päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Kaleva kertoo, että valtaosassa tapauksia lapsi yllättää leikkaajan ja juoksee kuolleesta kulmasta tai takaa päin koneen alle.
”Osassa tapauksissa isä kuljettaa ajettavaa ruohonleikkuria kuulosuojaimet päässä ja pahimmillaan kuuntelee kuulokkeista radiota. Lapsi voi jäädä leikkurin alle ja samalla kaatua. Yleensä jalat jäävät alle ensimmäisenä”, Sinikumpu taustoitti.
Ruohonleikkurionnettomuuksia tapahtuu myös niin, että lapsi on kuljettajan sylissä. Ylen mukaan kolmannes vakavista vammoista on tapahtunut tällaisessa tilanteessa.
”Pienet lapset eivät osaa ja ymmärrä varoa, eivätkä osaa ennakoida koneen liikettä, mihin suuntaan se on menossa ja miten sitä lähestytään”, ylilääkäri sanoi Ylelle.
Ruohonleikkuri ei ole hyödyke tai lapsenhoitoväline
Ruohonleikkureista aiheutuvissa onnettomuuksissa vammat painottuvat alaraajoihin. Kalevan mukaan yläraajoihin syntyvät vammat liittyvät yleensä siihen, että ruohonleikkurista on poistettu ruohotukos. Leikkurissa olevat terät voivat aiheuttaa erittäin ikävää jälkeä.
”Meille asti tulevat vammat ovat joko todella vakavia terän aiheuttamia ruhjoutumisia, amputoitumisia ja murtumia, joskus myös palovammoja”, Sinikumpu kertoi Ylelle.
Ylilääkärin mukaan karkeasti seitsemän tapaturmaa kymmenestä on sellaisia, joissa raaja on joko amputoitunut onnettomuudessa tai amputaatio on jouduttu tekemään sairaalassa. Sinikummun mielestä onnettomuuksista johtuvia lasten vammoja pystyttäisiin ennaltaehkäisemään yksinkertaisilla tavoilla. Aikuisen huomion on oltava ruohonleikkuussa ja lapsille pitää opettaa, ettei käynnissä olevaa leikkuria saa lähestyä.
”Ruohonleikkuri on työkone, ei viihdyke, eikä huvittelu- tai lapsenhoitoväline. Ruohoa leikattaessa tulisi huolehtia, että pienimmät lapset ovat ja pysyvät sisällä leikkaamisen ajan”, ylilääkäri sanoi Kalevalle.
”Hyvä jos saataisiin tietoisuutta lisättyä. Jos tästä kesästä tulisi nollan ruohonleikkurivamman vuosi, niin se olisi mahtava juttu”, Sinikumpu lisäsi.
Teksti: Miia
