Raskausdiabetes on odottavalla äidillä todettava sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka vaikuttaa vuosittain yli 16 miljoonaan raskauteen maailmanlaajuisesti. Vaikka kyse on kansainvälisesti merkittävästä terveysongelmasta, on sen syitä tutkittu huomattavan vähän. Suomalaistutkimus korjaa tilannetta uusilla löydöksillään.
Kaikkien aikojen suurimmassa raskausdiabeteksen geenitutkimuksessa on tehty läpimurto raskausdiabeteksen perinnöllisten riskitekijöiden selvittämisessä, kertoo Helsingin yliopisto. Raskausdiabetes ilmenee kohonneina verensokeriarvoina naisilla, joilla ei ole ollut diabetesta ennen raskautta, ja sillä on huomattavia terveysvaikutuksia sekä äideille että heidän lapsilleen.
Tutkimuksessa havaittiin yhteensä 13 raskausdiabeteksen riskiin liittyvää geenialuetta, joista yhdeksän oli uusia. Tutkimus lähes kolminkertaisti raskausdiabetekseen liitettyjen geenialueiden määrän. Tutkijat pystyivät osoittamaan edistyksellisten analyysimenetelmien avulla, että raskausdiabetekseen vaikuttaa kaksi erilaista geneettisten riskitekijöiden ryhmää. Osa riskitekijöistä on yhteisiä tyypin 2 diabeteksen kanssa, kun osa taas on merkityksellisiä pelkästään raskausdiabeteksen kehittymiselle.
”Tuloksemme viittaavat siihen, että raskausdiabeteksella on omintakeinen geneettinen tausta, joka on osittain erillinen tyypin 2 diabeteksesta. Tämä kyseenalaistaa aiemmat olettamukset näiden kahden sairauden yhteisistä geneettisistä lähtökohdista”, tutkimusta johtanut ryhmänjohtaja Elisabeth Widén sanoo.
Helsingin yliopiston mukaan tulokset antavat tärkeää lisätietoa raskauden aikana naisen elimistössä tapahtuvista fysiologisista sopeutumismekanismeista, joilla vaikuttaisi olevan merkitystä raskausdiabeteksen puhkeamiseen. Tulokset paljastivat diabeteksen kehittymiseen liittyviä, aiemmin tuntemattomia fysiologisia mekanismeja erityisesti aivoissa.
Tulosten mukaan tärkeässä roolissa raskausdiabeteksen kehittymiselle on etenkin hypotalamus, joka on hormonitoiminnan ja hermoston yhteisenä säätelykeskuksena toimiva aivojen osa. Osa tutkimuksessa tunnistetuista raskausdiabeteksen riskigeeneistä toimii aktiivisesti etenkin sellaisissa aivosolutyypeissä, joiden tiedetään olevan olennaisia raskauden vaatimille verensokeritasapainon sopeutumisreaktioille.
Tulokset kertovat tärkeydestä kohdentaa tutkimusta raskauskomplikaatioihin
Nature Genetics -lehdessä julkaistu tutkimus toteutettiin vertaamalla noin 12 000 raskausdiabetekseen sairastuneen henkilön geenitietoja yli 131 000 ainakin kerran raskaana olleen naisen tietoihin. Tutkimus perustuu suomalaiseen FinnGen-geenitutkimusaineistoon.
Helsingin yliopisto kertoo, että saavutetut tulokset ovat hyvä osoitus siitä, miten tärkeää on kohdentaa tutkimusta raskauskomplikaatioihin ja muihin naisten lisääntymisterveyteen liittyviin sairauksiin, jotka yleisyydestään huolimatta eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Naisten terveyden edistämisen lisäksi tulokset lisäävät ymmärrystä glukoosiaineenvaihdunnan häiriöistä laajemminkin.
Tutkimuksessa keskityttiin ensisijaisesti suomalaiseen väestöön, mutta tuloksilla on laajempaakin merkitystä. Useimmat tunnistetuista perinnöllisistä riskitekijöistä ovat yleisiä myös muualla maailmassa, mikä lisää tulosten yleistettävyyttä.
”Toivomme, että saavuttamamme tutkimustulokset auttavat muuttamaan asenteita ja lähestymistapoja paitsi raskausdiabeteksen tutkimukseen myös raskauteen kohdistuvaan tutkimukseen niin, että pystymme tulevaisuudessa edistämään äitien ja heidän vastasyntyneiden lapsiensa terveyttä”, Widén toteaa.
Voit tutustua tutkimukseen tarkemmin englanniksi täällä. Raskausdiabeteksesta puolestaan voit lukea lisää Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista täällä.
Teksti: Miia
Ei vielä kommentteja