Äidin raskaudenaikaiset elämäntavat, terveys ja hyvinvointi vaikuttavat kohdussa kehittyvään lapseen. Tutkimuksessa on tehty uusia havaintoja, miten äidin hyvinvointiin liittyvät asiat voivat myöhemmin näkyä lapsen terveydessä.
On tärkeä pitää huolta omasta hyvinvoinnista, mutta erityisen tärkeää se on raskauden aikana. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Mielenterveys alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Väitöskirjatutkija Anna Lähdepuro havaitsi, että kun äidin mielenterveys oli raskausaikana parempi, oli lapsella matalampi mielenterveyden häiriöiden riski sekä vähemmän psykiatrista oireilua.
Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että jos äiti sai enemmän sosiaalista tukea raskausaikana sekä lapsen syntymän jälkeen, ennusti se lapsen parempaa kognitiivista suoriutumista.
”Lapsuusiässä koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä matala sosioekonominen asema puolestaan ovat yhteydessä korkeampiin ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa”, Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
”Mikäli lapsi altistuu useammalle eri varhaiselle stressitekijälle, on hänen riskinsä ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa erityisen kohonnut”, tiedote jatkuu.
Varhaiset kokemukset voivat heijastua lapsen mielenterveyteen läpi elämän
Helsingin yliopiston mukaan tutkimustulokset tukevat hypoteesia, että sekä sikiöaikainen että lapsuusiässä koettu ympäristö ovat yhteydessä lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tutkimus antaa tärkeää uutta tietoa siitä, että mielenterveyden kehittymiseen vaikuttavat varhaisten stressikokemusten lisäksi varhaisen (etenkin raskaudenaikaisen) ympäristön myönteiset ja suojaavat piirteet, kuten äidin positiivinen mielenterveys. Nämä myönteiset vaikutukset myös säilyvät läpi lapsuuden.
”Varhaisen ympäristön merkitystä tukevat löydökset lapsuudenaikaisten stressikokemusten ja myöhäisaikuisuuden ahdistusoireiden välisestä yhteydestä osoittavat, että varhaiset kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen läpi elämänkaaren”, tiedotteessa todetaan.
Tutkimustulokset korostavat aikaisiin elämänvaiheisiin, usein jo raskausaikaan ajoitettujen ennaltaehkäisevien tukitoimien, esimerkiksi lapsiperheille suunnattujen palvelujen, merkitystä pyrkimyksissä vähentää varhaisten stressikokemusten riskiä.
”Äitien raskaudenaikaista positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tukemalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan, tyytyväisyyttään sosiaaliseen tukeen, fyysistä terveyttään sekä aktiivista, liikunnallista elämäntapaa”, tutkimusta tehnyt Lähdepuro sanoo tiedotteessa.
Entä jos raskaana olevalla tai raskautta suunnittelevalla on mielenterveysongelmia? Saako mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva haluta lapsia? Ruuhkavuodet on aiemmin julkaissut aiheesta artikkelin, jonka voit lukea täällä. Tutkimuksen tuloksiin voit puolestaan tutustua tarkemmin täällä.
Teksti: Miia