Suomessa on noin parikymmentä sairaalakoulua. Ne tarjoavat sairaalaopetusta peruskouluikäisille, jotka ovat Ylen mukaan erikoissairaanhoidossa tai joilla jostain syystä koulunkäynti omassa yksikössä on käynyt vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Tämän lisäksi on tarjolla konsultatiivista sairaalaopetusta, jota ollaan kuitenkin ajamassa alas.
Viimeisen kahden vuoden aikana noin 7 000 peruskoululaista on saanut apua konsultatiivisesta sairaalaopetuksesta. Ylen mukaan tällä tarkoitetaan sitä, että lapsi, jolla on vakavia koulunkäyntiongelmia, on saanut lisätukea omaan lähikouluun ennen kuin ongelmat kasaantuvat ja hän joutuu esimerkiksi osastohoitoon.
Yle on kertonut kesäkuussa, että konsultatiivisen sairaalaopetuksen rahoitus on nyt loppu ja tuki on katkolla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) on työstetty lakimuutosta, jolla tuki muuttuisi lakisääteiseksi. Täysiä takeita tämän tuhansien koululaisten lisätuen tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole. Ylen mukaan lakimuutoksen luonnos oli kesäkuussa lausuntokierroksella.
Konsultatiivinen sairaalaopetus on ollut OKM:n hanke, joka virallisesti päättyi viime vuonna, mutta osassa maata sitä on jatkettu. Konsultoivien opettajien määrä on vähentynyt selvästi: kun heitä parhaimmillaan oli yli 50, on heitä enää jäljellä noin 30. Ensi lukuvuonna määrä laskee Ylen mukaan entisestään.
”Heille, jotka yhä konsultoivat on kova kysyntä ja jono. Tarve tälle avulle ei ole kadonnut minnekään. Se tiedetään, että oppilaiden haasteet ovat vain kasvussa”, Turun sairaalakoulun rehtori ja konsultatiivisen sairaalaopetuksen vastuuhenkilö Niina Ekqvist sanoi Ylelle.
Konsultatiivista sairaalaopetusta ei ole tällä hetkellä tarjolla enää Kouvolassa, Porissa ja Vaasassa. Ekqvist toivoo, että menossa olisi nyt vain välikausi. Hänen mukaan opetusta tekohengitellään kaikilla voimilla, joita on jäljellä niin, että opetusta pystytään jossain vaiheessa jatkamaan.
Kuin lapsen puolueeton asianajaja
Ekqvistin mukaan ensisijainen syy konsultaatiopyynnöille ovat olleet valtakunnallisesti oppilaiden neuropsykiatriseen oireiluun, aggressiiviseen käytökseen, masennukseen ja ahdistukseen liittyvät koulunkäynnin haasteet. Hän kertoi Ylelle, että kaikkia oireita voi olla myös sekaisin. Apua on kuitenkin voitu viedä omalle koululle eikä oppilas ole joutunut siirtymään sairaalakoulun oppilaaksi.
Yksi konsultatiivisesta sairaaopetuksesta apua saanut koululainen on 9-vuotiaa rovaniemeläinen Katri, jonka Emilia-äidin mukaan apu oli elintärkeää. Tytär saattoi olla viikonkin kotona ja äidin arvion mukaan Katri oli pois koulusta lukuvuodesta noin neljä kuukautta. Etenkin kakkosluokan keväällä poissaoloja oli paljon, koska kouluun meneminen ahdisti lasta liikaa.
Jos Katri meni kouluun, saattoi koulusta tulla soitto, että lapsen on lähdettävä kesken kaiken kotiin ja hän saattoi jopa karata kesken päivän luokasta. Yle kertoo, että sairaalaopettajan havainnot luokkaympäristöstä ja siitä, miten apua tarvitsevan lapsen tuen tarpeet pitäisi huomioida luokassa olivat selvä apu.
Äidin mukaan koulussa reagoitiin usein Katrin ei-toivottuun käytökseen, mutta konsultoiva opettaja auttoi ymmärtämään haasteita lapsen käytöksen taustalla.
”Hän on hieman kuin lapsen puolueeton asianajaja ja tuki. Nyt tilanne on tosi hyvä. Voin viimeinkin luottaa siihen, että koulussa pystyy olemaan”, äiti sanoi Ylelle.
”Pelottaa, jäävätkö nämä oppilaat nyt vaille tukea”
Konsultatiivinen sairaalaopetus on ollut Ylen mukaan iso apu etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä matkaa sairaalakoululle voi olla satojakin kilometrejä. Jos lakimuutos toteutuu, voisi palvelu olla lakisääteistä syksyllä 2025, mutta Ylen mukaan tutkijoita huolettaa silti, kuinka käy, jos koko konsultatiivisen tuen verkosto romuttuu.
Tutkija ja Itä-Suomen yliopiston koulunkehittämistutkimuksen dosentti Jyrki Huuskoa huolettaa, miten koulut selviävät, jos tällaista palvelua ei enää ole. Erityspedagogiikan professori Tanja Äärelä Lapin yliopistosta muistuttaa, ettei mikään korvaa sitä, että aikuisia on läsnä sekä apua saatavilla, kun sitä tarvitaan.
”Itsellä pelottaa, jäävätkö nämä oppilaat nyt vaille tukea. Ei tämä ole myöskään oikein alueellisen tasa-arvon kannalta”, Äärelä kertoi Ylelle.
Huuskon mukaan pahimmillaan tilanne johtaa siihen, etteivät koulut tiedä tietynlaisesta kuntoutuksesta tai mahdollisuuksista tai kouluissa tehdään vääränlaisia toimia. Huusko huomautti Ylellä, että monet opettajat voivat olla hukassa itsetuhoisen lapsen kanssa.
”Konsultoivilla sairaalaopettajilla sellaisista asioista voi olla vuosien kokemus. Apua pitää saada silloin, kun lapsi alkaa viillellä itseään, ei vasta silloin kun ensimmäinen itsemurhayritys on takana”, hän kommentoi.
Ruuhkavuodet on aiemmin kertonut, että ennätysmäärä lapsia tarvitsee koulunkäynnin tukea, ja voit lukea aiheesta lisää täällä.
Lähde: Yle
Teksti: Miia
