Lapsen teini-ikä ja sen mukanaan tulevat muutokset voivat saada vanhemmankin hämilleen. Ennen niin rauhallinen ja vanhempiensa seurassa viihtyvä lapsi voi olla tunnemyrskyjen, itsenäistymisen ja rajojen koettelun myötä jotain aivan muuta. Mutta milloin on syytä huoleen?
Huoli on vanhemmalle tuttu tunne. Teini-ikäistyvä lapsi kasvaa, muuttuu ja etsii itseään, mutta teini-iän tuomat muutokset käytöksessä voivat saada vanhemman huolimittarin punaiselle. SOS-Lapsikylän VanhemmuudenApuu-palvelun kehittämissuunnittelija Hanna Ryynäsen mukaan on normaalia, että nuori voi vetäytyä, lopettaa kuulumistensa kertomisen, kiukutella ja koetella ankarastikin rajoja, kertoo Ilta-Sanomat (IS).
Nuori hakee omia rajojaan ja paikkaansa maailmassa. Mielenkiinnon kohteet voivat muuttua nopeastikin, eikä nuori välttämättä kerro enää kaikkea elämästään vanhemmilleen. Kaverit ovat tärkeitä, kun taas vanhemmat voivat tuntua noloilta ja nuori haluaa ottaa heihin etäisyyttä. Hän saattaa myös kyseenalaistaa vanhempiaan tai saattaa vetäytyä omiin oloihinsa ja kaivata omaa tilaa.
Nämä ovat nuoruuteen kuuluvia asioita, mutta ne voivat silti saada vanhemman huolestumaan. Laitteiden äärellä vietetty aika voi myös huolettaa vanhempia, mutta monelle nuorelle ne ovat keino ylläpitää yhteyttä muihin. Lisäksi nuorten päihteiden käyttö, pärjääminen koulussa sekä mielen hyvinvointi huolettavat vanhempia.
Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten mielen hyvinvoinnista ja ahdistuneisuudesta. Ryynäsen mukaan ahdistus-sanaa käytetään nuorten keskuudessa kuvaamaan monenlaisia tunteita, kuten esimerkiksi surua, jännitystä tai jaksamattomuutta. Vanhempia nuoren ahdistuspuheet voivat huolettaa.
”Tietty määrä ahdistusta kuuluu elämään eikä kaikesta tarvitse lähteä lääkäriin. Murrosikä on myös aikaa, jolloin ahdistuksen sietoa harjoitellaan. Jotkut osaavat kanavoida sen esimerkiksi johonkin liikuntaharrastukseen ja toiset tarvitsevat sen hallintaan enemmän apua”, Ryynänen kertoi IS:lle.
Käytöksen hälytysmerkit
Joskus huoli on kuitenkin aiheellista, ja siitä kertovia hälytysmerkkejä voi oppia tunnistamaan. IS:n mukaan yksi hälytysmerkki on se, jos nuori ei selviä enää arkisista velvoitteista. Kenties hän ei mene kouluun tai koulunkäynti ei suju. Ongelmista voi kertoa sekin, jos nuori ei pysty ylläpitämään vuorokausirytmiä tai hän on alkanut toistuvasti käyttää päihteitä.
Tällaisissa tilanteissa on syytä kääntyä kodin ulkopuolisen avun puoleen, kuten kouluterveydenhuollon kautta. Myös silloin on syytä hakea nopeasti apua, jos nuori esimerkiksi viiltelee itseään tai vahingoittaa itseään muilla keinoilla.
Jos ongelmat jatkuvat tai kärjistyvä, voi vanhempi tuntea olevansa hukassa eikä tiedä, mitä tehdä. Ryynäsen mukaan tärkeintä on, että nuoreen pidetään puheyhteys.
”Vaikka nuori tekisikin tyhmiä asioita ja torjuisi yhteydenpitoyritykset, vanhemman on syytä pysyä rinnalla ja osoittaa nuorelle välittämistä”, hän sanoi IS:lle ja kannustaa myös vanhempi osoittamaan nuorta kohtaan empatiaa, hyväksyntää sekä kiinnostusta huolimatta siitä, kuinka kiukkuinen ja vetäytyvä nuori olisi.
”Se lisää luottamusta ja nuoren tunnetta siitä, että vanhempiin voi ainakin jossain kohtaa tukeutua”, Ryynänen lisää.
Anna nuorenkin vaikuttaa
Nuoren luottamusta vanhempiaan kohtaan lisää se, jos hänet otetaan mukaan, kun puhutaan hänen elämäänsä vaikuttavista asioista. Jos vuoropuhelua ei ole, saattaa nuori vain etääntyä. Jos taas nuori kokee, että hän voi vaikuttaa asioihin, edesauttaa se hänen sitoutumistaan yhdessä sovittuihin sääntöihin. Ryynänen antoi esimerkin, miten toimia, jos nuori rikkoo hänelle määriteltyä kotiintuloaikaa.
”Ota silloin nuori mukaan keskusteluun ja kysy häneltä, miten hän aikoo itse asian hoitaa ja mihin hän on valmis sitoutumaan. Voit sanoa, että nuoren käytös aiheuttaa huolta, jotta nuorikin joutuu pysähtymään asian äärelle”, hän kertoi IS:lle.
Joissain tilanteissa voi olla tarpeen, että nuoren käytös johtaa seuraamuksiin. Ryynäsen mukaan silloin olisi kuitenkin hyvä pohtia, mitä nuori voi oppia seuraamusmenettelyn kautta ja miten se auttaa häntä toimimaan jatkossa toisin. Nuorelle on myös hyvä näyttää mallia ja opettaa, miten esimerkiksi ristiriitatilanteet hoidetaan ja pyydetään anteeksi.
Vanhempien kannattaa Ryynäsen mukaan muistaa, että nuoruusikä on ohimenevä kehitysvaihe, vaikka nuoriin liittyykin huolia. Vanhempaa voi auttaa, jos hän pystyy jakamaan nuoren vanhemmuuteen liittyviä asioita, huolia sekä kysyä neuvoakin. Yksi tällainen kanava on SOS-Lapsikylän ilmainen VanhemmuudenApuu-chat, joka tarjoaa mahdollisuuden jutella anonyymisti viikon jokaisena päivänä klo 17–22 ilman ajanvarausta.
Lähde: Ilta-Sanomat
Teksti: Miia
