Etenkin kesä on erilaisten juhlien aikaa, mutta monille vanhemmille voi saapua juhlakutsuja runsaasti myös läpi vuoden. Yhä useammin juhlakutsussa voi kuitenkin lukea sanat ”ei lapsia”, mikä voi aiheuttaa vanhemmille ongelmia. Lapsivapaat juhlat jakavat mielipiteitä ja ilmiö ihmetyttää myös lapsiasiavaltuutettua.
Lapsivapaat juhlat yleistyvät Suomessa, kertoo Helsingin Sanomat (HS). Kun ennen hääjuhliin kutsuttiin koko suku vauvasta vaariin, järjestetään nykyään häitä yhä enemmän lapsettomalla linjalla. Ilmiö ei koske vain häitä, vaan myös muita juhlia ja tapahtumia on alettu järjestää niin, että lapset jätetään kutsuttujen ulkopuolelle.
Lapsivapaat juhlat nousivat jälleen puheenaiheeksi kesäkuun puolivälin aikaan viestipalvelu X:ssä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen vastasi erään lapsivapaista häistään negatiivista palautetta saaneen henkilön viestiin ja vei keskustelun yleisemmälle tasolle.
”Mitäpä, jos joku ilmaisisi hääkutsussaan, että ei halua paikalle vanhuksia tai vaikkapa vammaisia ihmisiä? Voisiko niin tehdä? Jos ei voisi, niin miksi ei”, Pekkarinen kirjoitti.
Jos alla oleva upotus Pekkarisen kommentista ei näy, löydät sen X:stä täältä.
Lapset eivät opi tapakulttuuria, jos jäävät juhlien ulkopuolelle
HS:n mukaan Pekkarinen pitää surullisena kehitystä, jossa lapset rajataan pois juhlista ja tapahtumista. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että jokaisella on oikeus kutsua juhliinsa ne vieraat, jotka itse haluaa, mutta hän haluaa herättää suomalaiset pohtimaan ilmiötä yleisemmin.
Pekkarinen muistuttaa, että etenkin häät on perinteisesti mielletty perhejuhliksi ja perheisiin kuuluu usein myös lapsi tai lapsia. Kun juhlat järjestetään lapsivapaana, joutuvat vanhemmat pohtimaan, miten toimia. Toisin sanoen vanhempien on mietittävä, voivatko lapset mennä hoitoon juhlien ajaksi, onko hoitopaikkoja saatavilla ja kuka juhliin osallistuu vai osallistuuko kumpikaan.
Kun lapsilla ei ole asiaa juhliin, voi se osalle kutsutuista vanhemmista tarkoittaa sitä, että juhla on jätettävä väliin, vaikkei haluaisi. Pekkarinen sanoo HS:ssa, että tällöin ei kannata ihmetellä, jos joku pahoittaa mielensä siitä, jos kutsussa rajataan lapset pois.
”Sitä paitsi, missä lapset oppisivatkaan häihin liittyvää tapakulttuuria, jos lapsia ei koskaan kutsuta niihin”, hän totesi HS:lle.
”Meidän alkoholikulttuurissa on kuitenkin jotain pahasti vialla”
Lapsiasiavaltuutetun mukaan on yhä yleisempää, että lapset rajataan aikuisten maailmasta näkymättömiin. Se ei koske vain juhlia, vaan esimerkiksi kulttuuritapahtumia, joihin on yhä useammin ikärajat.
”Minua vaivaa, miten mutkattomasti ja yksimielisesti on sosiaalisesti hyväksyttävää sulkea juuri lapset ulkopuolella, kun ei näin voi tehdä minkään muunkaan yksittäisen ryhmän kohdalla”, Pekkarinen kertoi HS:lle.
Pekkarisen mukaan lapsuudentutkijat ovat kiinnittäneet huomiota tähän kehitykseen jo parinkymmenen vuoden ajan. Lapsille rajataan omat tapahtumat ja tilat, eivätkä he saisi näkyä tai osallistua yhteisöön. Pekkarinen sanoo HS:ssa, että yhteiset tapahtumat ovat sosiaalista liimaa, joihin osallistumalla lapset otetaan osaksi yhteisöä.
Yksi taustalla vaikuttava tekijä voi olla alkoholi. Pekkarinen tietää, että suomalaisessa juhlakulttuurissa maljoja otetaan usein sen verran reippaasti, ettei loppuillasta tunnelma sovi välttämättä enää lapsille.
”Meidän alkoholikulttuurissa on kuitenkin jotain pahasti vialla, jos pelkona on, että aikuiset eivät osaa vastuullisesti käyttää alkoholia. Pitäisikö meidän pikemminkin tarkentaa suhdettamme siihen”, lapsiasiavaltuutettu päätti.
Mitä mieltä sinä olet lapsivapaista juhlista? Lapsivapaa-ajattelu on siirtynyt myös muihin seikkoihin, ja Ruuhkavuodet on aiemmin julkaissut artikkelin, jossa puhutaan lapsivapaista rannoista. Voit lukea aiheesta lisää täällä.
Lähde: Helsingin Sanomat
Teksti: Miia
