Synnytyssairaaloita on lakkautettu ja palveluita on keskitetty isompiin yksiköihin, kun synnytysten määrä vähenee. Tutkimuksen mukaan kiireisinäkin päivinä synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa. Synnytyssairaaloiden alasajo herättää kuitenkin huolta. Aiemmin keväällä kerrottiin Lohjan synnytysosaston lakkauttamisesta, kun taas Lapissa on väännetty Kemin synnytyssairaalan kohtalosta.
Synnytyssairaaloiden keskittämispäätökset sekä niiden seuraukset huolestuttavat Väestöliittoa. Järjestö on aiemmin tänä vuonna julkaissut kannanoton, jossa se nostaa esiin aiheeseen liittyviä huolia. Synnytyssairaaloiden lakkauttaminen on Väestöliiton mukaan jo aiemmin lisännyt niin sanottuja matkasynnytyksiä, jotka tapahtuvat sairaaloiden ulkopuolella suunnittelematta. Ne voivat lisätä synnytyspelkoa sekä odottajan ja syntyvän vauvan riskejä.
Väestöliitto toteaa, että alasajo tulee kalliiksi. Palveluiden keskittäminen voi näkyä hoitohenkilöstön saatavuudessa. Lisäksi synnytysten keskittäminen aiheuttaa paineita investoinneille ensihoidon, päivystyksen ja pelastustoimen osalta. Järjestön mukaan näitä kustannuksia ei ole riittävästi selvitetty ja ne tulisi selvittää.
”Esimerkiksi Itä- ja Länsi-Uudellamaalla kustannukset asettuvat hyvinvointialueille eivätkä HUSille. Jos tarkastellaan kokonaisuutta, niin säästöjen todennäköisyys on pieni. HUS säästää, mutta vastaavasti hyvinvointialueiden kustannukset nousevat, jolloin perusterveydenhuollosta ja todennäköisesti esimerkiksi neuvolatoiminnasta ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta joudutaan vastaavasti supistamaan”, Väestöliiton kannanotossa sanotaan.
Järjestö myös muistuttaa, että synnytyssairaaloiden aliresursointi on jo johtanut tragedioihin, jotka mahdollisesti olisivat olleet estettävissä ilman liian tiukalle vedettyä synnytyssairaaloiden kapasiteettia. Sairaaloiden alasajon lisäksi synnytysvalmennuksia on karsittu ja niitä järjestetään pääsääntöisesti vain verkossa. Kaikissa sairaaloissa on kuitenkin synnytyspelkovastaanottoja.
”Suomessa on maailman alhaisimpia vauva- ja äitiyskuolleisuuksia, mutta tämä saavutus ei ole syntynyt tyhjästä eikä pysy yllä ilman jatkuvia panostuksia”, kannanotossa todetaan.
Palveluihin panostaminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin
Väestöliiton mukaan raskaus, synnytys ja sen jälkeinen aika vaikuttavat sekä vauvan että perheen hyvinvointiin ja uuden ihmisen koko elämänkaareen. Järjestö katsookin, että vanhempien toiveet ja pelot ja raskauden eteneminen ovat syvästi ruumiillisia kokemuksia, jotka vaativat inhimillisiä kohtaamisia. Jos raskauteen ja synnytykseen liittyy huonoja kokemuksia, vaikuttavat ne lapsitoiveisiin; Perhebarometri ja muut suomalaiset tutkimukset osoittavat, että huonot synnytyskokemukset ja synnytyspelko heikentävät äitien tulevaa lastensaantia.
”Kätilön läsnäolo ja hoidon jatkuvuus ovat tutkitusti yhteydessä myönteiseen hoito- ja synnytyskokemukseen, lisääntyneeseen tiedonsaantiin hoitoon liittyen ja parempaan turvallisuuden tunteeseen. Synnytyspelko lisää suunniteltuja pelkosektioita, joihin liittyy suuremmat riskit sekä alatiesynnytystä vaikeampi palautuminen”, Väestöliiton kannanotossa kerrotaan.
”Lisääntyneet pelkosektiot vähentävät myös muiden gynekologisten leikkausten resursseja. Riittävällä kasvokkaisella perhevalmennuksella pystyttäisiin merkittävästi vähentämään synnytyspelkoa ja siihen liittyviä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia”, järjestö toteaa.
Aiemmin monissa synnytyssairaaloissa oli käytössä tutustumiskäynti synnytysosaston käytäntöihin, joka oli osa neuvoloiden perhevalmennuskokonaisuuksia. Synnyttävät perheet kokivat sen erityisen toimivaksi malliksi. Väestöliiton mukaan synnyttäjät ja heidän perheensä asetetaan eriarvoiseen asemaan nyt, kun palveluverkostoa karsitaan.
”Tarvitaan valtakunnallisesti tasalaatuisia ja laadukkaita palveluita vanhemmaksi tuleville raskauden alusta aina vauva-aikaan asti, jotta mahdollisiin synnytystraumoihin, perinataalimielenterveyteen sekä imetykseen tai perhe- ja parisuhteeseen liittyviin haasteisiin pystyttäisiin puuttumaan viiveettä. Näihin palveluihin panostetut eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin vähentyneinä myöhemmän tarvittavan tuen kustannuksina”, Väestöliitto painottaa.
Aiemmin Ruuhkavuodet kertoi, että synnytysshoppailu yleistyy. Voit lukea aiheesta täällä.
Teksti: Miia
