Syntymähetkellä lapsen näkökyky on vielä hyvin kehittymätön, mutta se alkaa kehittyä nopeasti. Näön kehitys kuitenkin jatkuu vielä useita vuosia – moni voi jopa yllättyä, miten kauan se kestää. Tämän myötä näön ongelmiin on mahdollista puuttua ja vaikuttaa, mutta se vaatii silmäterveysasioista huolehtimista.
Vain noin joka kolmas 6-12-vuotiaan vanhempi kokee vähintään jonkin verran huolta lapsensa näöstä ja silmäterveydestä. Noin neljännes (29 %) alakouluikäisten vanhemmista ei ole juuri lainkaan huolissaan lapsensa näöstä ja lähes puolet (46 %) ei ole juuri lainkaan huolissaan silmäterveydestä. Viidennes puolestaan ei ole lainkaan huolissaan lapsensa näöstä tai silmäterveydestä, osoittaa Silmäaseman teettämä kyselytutkimus.
Vaikka enemmistö ei ole huolissaan silmäterveysasioista, herättää ruutuajan vaikutus lasten silmäterveyteen kuitenkin edes hieman huolta valtaosassa vanhempia (79 %). 12 prosenttia vastaajista kertoi olevan ruutuajan vaikutuksista paljon huolissaan.
”Vanhempien huoli lasten ruutuajasta ei ole tuulesta temmattu, ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kasvavien lasten kohdalla. Ruudun ääressä lähelle katsottu aika vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja sitä on syytä rajoittaa”, silmätautien erikoislääkäri ja Silmäaseman johtava ylilääkäri Kaisu Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan on mahdotonta sanoa, mikä määrä ruutuaikaa on lapselle turvallista. Absoluuttisen aikamääreen antamisen sijaan hän ohjaisikin kannustamaan lapsia liikkumaan ulkona ja leikkimään ja näin tasapainottamaan ruudun ääressä vietettyä aikaa.
”Ruutuajan hallinta pätee tietysti kaikenikäisiin, mutta erityisesti lasten kohdalla ruutujen äärellä vietetty aika tulisi suhteuttaa kehitystasoon, koska näköjärjestelmä on vielä keskeneräinen”, erikoislääkäri huomauttaa.
Levottomuuskin voi kieliä näön ongelmista
Järvinen kertoo, että näön kehitys jatkuu 8-10-vuotiaaksi asti. Mahdollisiin ongelmiin ja näön optimaaliseen kehitykseen on siis aikaa vaikuttaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että jos ongelmat jäävät havaitsematta ja korjaamatta, aiheutuu niistä pysyvä haitta.
Vanhemmat osaavat havaita lapsilla heikon näkemisen oireita. Kyselytutkimuksen mukaan vanhempien useimmin tunnistamia oireita ovat päänsärky, silmien siristely, ruudun katsominen hyvin läheltä ja väsyminen lukiessa. Valtaosa vanhemmista tunnisti oireena myös lapsen haluttomuuden lukea tai tehdä tarkkaa näköä vaativia asioita.
”Tutkimuksemme mukaan vain 17 prosenttia vanhemmista tunnistaa, että lapsen levottomuus voi kieliä näkemiseen liittyvistä ongelmista. Kaikkiaan vain 18 prosenttia vanhemmista tietää, että lapsen kokemus siitä, että koulussa on tylsää tai pitkästyttävää voi johtua heikosta näöstä”, Järvinen kertaa tuloksia.
”Varsinaiset keskittymishäiriöt oireena tunnistaa jo 28 prosenttia. Kun keskittymisen ongelmia tutkitaan, on erittäin tärkeää sulkea pois näköön liittyvät ongelmat, sillä hyvällä näöllä voidaan merkittävästi helpottaa lapsen keskittymistä”, hän lisää.
Järvisen mukaan niin optikot kuin silmälääkärit tutkivat lasten näkökykyä. Peukalosääntönä kuitenkin on, että 8-vuotiaiden lasten näön tutkiminen ja seuranta hoituvat silmälääkärillä ja silmälääkärin ohjauksessa.
Lasten silmäterveyteen liittyvään kyselytutkimukseen osallistui 581 vanhempaa, joilla on ainakin yksi 6-12-vuotias lapsi. Voit lukea lasten silmäterveydestä ja näköhäiriöistä lisää Terveyskirjastosta. Vanhempienkin on tärkeä pitää huolta silmäterveydestä, mutta kuten Ruuhkavuodet aiemmin kertoi, moni käy näöntarkastuksessa liian harvoin.
Teksti: Miia
