Pienen tokaluokkalaisen isän kertomus Ilta-Sanomissa poikansa kokemasta kiusaamisesta ensimmäisenä kouluvuotenaan koskettaa syvältä. Tuntuu kohtuuttomalta, että koulun alkua innoissaan odottanut lapsi joutuukin kohtaamaan ahdistusta ja stressiä aikana, jonka pitäisi kuulua lapsuuden onnellisimpiin.
Ilta-Sanomien artikkelissa eräs isä kertoo poikansa kokemuksista tämän ensimmäisenä kouluvuotena. Isä kertoo, kuinka hänen poikansa oli mennyt mukaan poikaporukkaan toiveenaan saada heistä uusia ystäviä. Poika joutuikin sen sijaan kiusatuksi. Tarinaa lukiessa mielen täyttää suru siitä, että kouluun innoissaan ja onnellisena mennyt lapsi joutuukin kohtaamaan ahdistusta, surua ja stressiä.
Isän kokemuksen mukaan koulu ei kyennyt puuttumaan kiusaamiseen riittävästi. Poikaa kiusattiin esimerkiksi haukkumalla häntä kesken oppituntien tyhmäksi, rumaksi ja lihavaksi. Isä kertoo, kuinka poika tuli kevään aikana monesti itkien kotiin koulusta. Pikkuhiljaa kiusaaminen muuttui myös fyysiseksi. Poikaa tönittiin, läpsittiin, kuristettiin ja lyötiin naamaan.
Tuntuu hyvin surulliselta ajatella, että tällaisiin tekoihin syyllistyvät nykyään jo ekaluokkalaiset eli hyvin nuoret lapset. Isä kertoo, että vaikeinta on ollut toistella omalle lapselleen samoja neuvoja ja toimintaohjeita kiusaamistilanteisiin, kun lapsi nyyhkyttää kainalossa ja sanoo “se ei isä auta enää”.
Kun lapsi uskaltautuu kertomaan kiusaamisesta, vanhemman tulee pysyä rauhallisena
Ilta-Sanomissa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluyhteistyön vastaava asiantuntija Anna-Kaisa Hiedanniemi antaa neuvoja vanhemmille, joiden lapsi kertoo kokeneensa kiusaamista. Hän toteaa kiusaamisen usein alkavan vaivihkaa ja pahenevan pikkuhiljaa. Aluksi voi ilmetä nimittelyä ja ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Myöhemmin kuvaan voi tulla mukaan myös fyysisiä tekoja, kuten tönimistä, lyömistä tai tavaroiden rikkomista.
Alla on listattu eräitä tärkeimpiä neuvoja vanhemmille, joiden lapsi kertoo kokeneensa kiusaamista.
- Pysähdy tilanteen äärelle
- Älä hätäänny, pysy rauhallisena
- Kiitä lasta hänen luottamuksestaan ja ilmaise selvästi, että tapahtunut ei ole lapsen syy
- Lohduta lasta ja tee hänen olostaan turvallinen
- Anna lapsen itse kertoa kokemuksistaan
- Ota lapsen kertomat asiat tosissaan
- Selvitä, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut, sekä missä ja milloin asiat tapahtuivat
- Kerro lapselle, että olet aikuisena häntä tukemassa tilanteessa ja että kiusaamisen selvittäminen on aikuisten tehtävä
- Ota yhteyttä lapsen kouluun
Jokainen vanhempi voi samaistua siihen tuskaan, joka täyttää sydämen, kun oma lapsi kertoo joutuneensa kiusaamisen kohteeksi. Vaikka mieli tekisi siinä tilanteessa näyttää lapselle oma suuttumus kiusaajia kohtaan, on kuitenkin tärkeää pysyä tyynenä lapsen edessä.
Lapselle on tärkeää neuvoa, kuinka kiusaamistilanteessa on parasta toimia
Lapsen kanssa on tärkeää puhua etukäteen, kuinka kiusaamistilanteissa kannattaa toimia. Eräs keino voi olla tilanteesta poistuminen tai siirtyminen sellaiseen paikkaan, jossa on muita kavereita tai aikuisia. Lapselle kannattaa neuvoa, että kiusaamistilanteesta on tärkeää kertoa heti jollekin aikuiselle.
Lapsen kanssa kannattaa myös jutella etukäteen siitä, miten kannattaa toimia, jos hän näkee jotakuta toista kiusattavan. Anna-Kaisa Hiedanniemi toteaa tutkimusten osoittaneen, että lasten keskinäisellä tuella toisiaan kohtaan on suuri merkitys. Esimerkiksi pieni rohkaiseva hymy tai ele toiselta tilanteen nähneeltä lapselta voi merkitä kiusatulle todella paljon. Se signaloi, ettei kiusattu ole tilanteessa yksin.
Lähde: Ilta-Sanomat
Teksti: Sonja
