Kun ennen valtaosa suomalaisista vauvoista kastettiin ja liitettiin näin evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi, on viime vuosien ilmiö ollut se, että yhä harvempi vauva saa kasteen. Kirkon ennusteiden mukaan sen jäsenmäärä vain laskee tulevaisuudessa. Nuoret voivat kenties muuttaa suunnan.
Yhä useampi nuori kastetaan rippikoulussa ja rippileiri-ikäisten kasteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut koko maassa muutaman vuoden aikana. Kirkon väestötilastojen mukaan kun vuonna 2019 rippikoulun yhteydessä kastettiin 14-16-vuotiaita nuoria yhteensä 543, oli määrä vuonna 2023 noussut jo 923:een.
”Nykyään rippileirille osallistuu enemmän nuoria, joita ei ole eri syistä kastettu vauvana”, Leppävaaran seurakunnan rippikoulupappi Emilia Kallioniemi sanoo tiedotteessa.
”Vanhemmat ovat saattaneet haluta, että nuori saa itse tehdä valinnan kirkkoon liittymisestä ja kuulumisesta. Osa kastetuista nuorista on taas taustaltaan monikulttuurisia, eikä heitä siksi ole kastettu vauvana”, hän pohtii.
Kirkon tilastojen mukaan eniten rippikouluikäisiä kastetaan heinäkuussa. Jos nuori ei kuulu kirkkoon, voi hän tulla kastetuksi ja liittyä kirkkoon missä tahansa vaiheessa rippikoulua. Kaste on mahdollista niin jo ennen rippukoulun alkutapaamisia, rippileirillä kuin juuri ennen konfirmaatiojuhlaakin.
Monet syyt vaikuttavat kastepäätöksen taustalla
Kallioniemen mukaan rippileiriläisen kaste on erityinen hetki, joka suunnitellaan aina yhdessä nuoren kanssa.
”Nuorten kasteissa on vaihtelevuutta enemmän kuin vauvojen kohdalla. Kaste voi tapahtua esimerkiksi rippileirillä rannassa yhdessä koko ripariryhmän kanssa tai se voi olla yksityinen hetki leirin jälkeen, jossa paikalla ovat vain lähimmät”, hän kuvailee.
Nuori voi käydä rippikoulun myös ilman kastetta. Alle 18-vuotias tarvitsee aina molempien huoltajiensa luvan kirkkoon liittymiseen. Kallioniemi uskoo, että nuorten kastepäätösten taustalla vaikuttaa monet eri syyt.
”Osalle päätös on nopea, osa pohtii pidempään. Päätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi halu päästä kummiksi ja tulla konfirmoiduksi yhdessä ripariryhmän kanssa”, hän kertoo.
”Osaa on voitu jo pyytääkin kummin tehtävään. Moni myös haluaa jatkaa riparin jälkeen seurakunnassa isosena ja silloin voi tuntua luontevalta olla kirkon jäsen”, Kallioniemi summaa.
Evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan lisää rippikouluikäisen kasteesta. Jos oma lapsesi ei ole saanut kastetta vauvana ja hän on alkanut pohtia kirkkoon liittymistä, rippikoulun käymistä ja kastetta, voivat kirkon sivuilta löytyvät videot nuorten kastekokemuksista auttaa oman kastepäätöksen tekemisessä.
Teksti: Miia
