Vanhemmuuden ja työelämän yhdistäminen ei ole aina helppoa, mutta tuhannet vanhemmat tekevät parhaansa ja saavat arjen pyörimään. Tästä huolimatta vanhemmuus voi heijastua uraan negatiivisilla tavoilla, tai näin ainakin moni vanhempi kokee.
Joka toinen suomalainen pienen lapsen vanhempi kokee, että hän on tullut työelämässä syrjityksi uramahdollisuuksien suhteen tai uskoo, että häntä ei ole otettu huomioon ylennyksissä tai muissa etenemismahdollisuuksissa, koska hän on työssäkäyvä vanhempi. Tämä ilmenee kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntijayritys Remoten teettämästä selvityksestä. Osuus oli korkeampi naisten (58 %) kuin miesten (49 %) joukossa sekä korkeampi 35-44-vuotiaiden (65 %) ja 45-54-vuotiaiden (55 %) kuin 25-34-vuotiaiden (38 %) joukossa.
”Suomessa on huolta talouskasvusta, työikäisten jaksamisesta ja syntyvyydestä. On huolestuttavaa huomata, että moni pienten lasten vanhempi kokee, että heidät on jätetty huomiotta ylennyksissä tai muissa mahdollisuuksissa työpaikalla perhetilanteensa vuoksi”, Remoten toimitusjohtaja Job van der Voort kommentoi.
”Suomi on ollut monella mittarilla tasa-arvon kehityksen edelläkävijämaa, mutta tämä havainto osoittaa, että meidän tulee työskennellä enemmän tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman työelämän puolesta”, hän lisää.
Selvityksessä kolme neljästä vanhemmasta (74 %) kertoi, että hän on saanut virallisen varoituksen tai kielteistä palautetta työpaikalla, kun hän on joutunut ottamaan suunnittelematonta vapaata lapsensa hoitamisen takia esimerkiksi silloin, jos lapsi on sairastunut tai päivähoitopaikka on ollut kiinni. Samalla neljä viidestä tunsi syyllisyyttä tai ahdistusta pyytäessään vapaata lastenhoitotarpeiden vuoksi.
Etätyömahdollisuuksilla on iso merkitys
Selvityksessä perehdyttiin myös pienten lasten vanhempien ajatuksiin etätyöstä ja sen vaikutuksista. Peräti 77 prosenttia suomalaisvastaajista kertoi, että kun työpaikalla on otettu koronapandemian jälkeen käyttöön toimistolle paluuta koskevia sääntöjä, on sillä ollut heidän elämäntilanteeseensa kielteinen vaikutus. Eniten kielteisiä vaikutuksia ovat kokeneet 35-44-vuotiaat vanhemmat (84 %).
Neljä viidestä vanhemmasta toivoi työpaikalle parempia joustavan työskentelyn säädöksiä, jotka tukisivat työssäkäyviä vanhempia. Etätyömahdollisuuksien merkitys on suuri, sillä 70 prosenttia suomalaisvastaajista sanoi, että heidän perheessä on pohdittu työpaikan vaihtoa tai työajan vähentämistä täyspäiväisestä osa-aikaiseksi, mikäli työnantaja vaatisi työskentelemään toimistolla nykyistä enemmän.
Kolme neljäsosaa vastanneista puolestaan koki, että jos työnantaja vaatisi nykyistä enemmän paikallaoloa toimistolla, lisäisi se heidän kustannuksiaan. 70 prosenttia vanhemmista sen sijaan on harkinnut työpaikan vaihtoa työaikana saatavilla olevien lastenhoitomahdollisuuksien vähäisyyden vuoksi. Tämä oli hieman yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.
Remoten selvityksen mukaan useat vanhemmat kokevat, että etä- ja hybridityön rajoittamisella on kielteisiä vaikutuksia. Joustavasta työstä onkin tullut yhä tärkeämpi työpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että haasteista huolimatta 87 prosenttia vastaajista kokee, että heidän työnantajansa tukee joustavia työntekemisen muotoja.
Selvitykseen vastasi kevään 2024 aikana 601 toimistotyötä tekevää suomalaisvanhempaa, joilla on vähintään yksi alle 5-vuotias lapsi. Suomen lisäksi selvitys toteutettiin muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Voit tutustua selvitykseen tarkemmin täällä.
Teksti: Miia