Tämä asia huolettaa lastenlääkäriä eniten kotisynnytyksissä

Kuva: John Looy

Suunnitellut kotisynnytykset ovat yleistyvä ilmiö. Kotisynnytyksissä on omat riskinsä, jotka korostuvat kotisynnytysten uusimmassa suuntauksessa. Lastenlääkäriä suuntaus huolettaa.

Osa synnyttäjistä haluaa synnyttää kotona sairaalan sijaan. Suomessa suunnitellut kotisynnytykset ovat yleistyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastentautien erikoislääkäri Katja Ovaskainen kertoi Suomen Tietotoimistolle (STT).

Yleistymisestä huolimatta kotisynnytykset ovat harvinaisia: niiden osuus kaikista synnytyksistä on vain noin 0,2 prosenttia. Lukumääriksi muutettuna jos ennakkotilastojen mukaan viime vuonna syntyi 43 320 lasta, on 0,2 prosenttia tästä noin 86 lasta.

Suunniteltujen kotisynnytysten uusin suuntaus on Ovaskaisen mukaan niin sanotut vapaat synnytykset. Vapaasynnytyksissä synnytetään kotona ilman terveydenhuollon ammattilaisten apua eikä raskauden aikana ole välttämättä käyty lainkaan neuvolaseurannassa tai sikiöseulonnoissa.

”Nämä tapaukset huolestuttavat minua lastenlääkärinä eniten”, Ovaskainen sanoi STT:n haastattelussa.

”Kotisynnytyksiin liittyy aina riskejä, ja kaikissa synnytyksissä voi tapahtua jotain äkillistä, mutta vapaasynnytyksissä näitä uhkaavia tilanteita ei välttämättä osata edes tunnistaa. Osa synnyttää pitkän matkan päässä yksiköstä, josta vastasyntynyt tai äiti voisivat saada apua”, hän jatkoi.

Kotisynnytys on kansallisen suosituksen vastainen

Ovaskainen on perehtynyt kotisynnytyksiin väitöskirjaa tehdessään. Hän on havainnut, että kotisynnyttäjät eivät yleensä pelkää kotona synnyttämiseen liittyviä mahdollisia riskejä, vaan he luottavat oman kehonsa viesteihin ja siihen, että asiat tulevat menemään hyvin. Kotisynnyttäjät pohtivat usein erilaisten toimenpiteiden, tutkimusten ja lääkkeiden aiheellisuutta, mikä Ovaskaisen mukaan voi näkyä esimerkiksi niin, että vastasyntynyttä ei tuoda lastenlääkärin tarkastukseen 2-5 vuorokauden iässä, kuten suositellaan.

STT kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan noin 10-40 prosenttia kotisynnyttäjistä päätyy lopulta sairaalaan. Ovaskaisen mukaan suurin osa heistä päätyy synnyttämään ja pienempi osa vasta synnytyksen jälkeen. Yleisimpiä syitä ovat synnytyksen pitkittyminen tai se, ettei synnytys etene. Ovaskaisella ei ole kuitenkaan tietoa siitä, miten usein kotisynnytyksissä ilmenee varsinaisia hätätilanteita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Reija Klemetti on kertonut STT:lle, että kotisynnytysvalinnan taustalla on usein aiempi kielteinen synnytyskokemus sairaalassa. Hänen mukaan suunnitellut kotisynnytykset ovat yleisimpiä yli 30-vuotiailla synnyttäjillä, joilla on ennestään vähintään kaksi lasta.

Klemetin mukaan Suomessa kaikki kotisynnytykset ovat kansallisen suosituksen vastaisia, mikä johtuu kotisynnytykseen liittyvistä riskeistä. Etenkin ensisynnyttäjien olisi ehdottoman tärkeä synnyttää sairaalaolosuhteissa.

Voisivatko synnytystuvat saada kotisynnytykset jäämään historiaan?

Kotisynnytyksissä pitäisi olla aina Klemetin mukaan kaksi terveydenhuollon ammattilaista mukana. Näin yllättävissä tilanteissa toinen voi auttaa synnyttäjää ja toinen vauvaa. Ovaskainen kuitenkin arvioi, että kahden ammattilaisen suositusta toteutetaan kotisynnytyksissä heikosti. Hänen arvioiden mukaan suurimalla osalla on kuitenkin todennäköisesti yksi kätilö mukana synnytyksessä.

Ovaskainen on maininnut STT:n haastattelussa pienemmän ja kodinomaisemmat synnytysyksiköt, joita Suomessa oli vielä 2000-luvun vaihteessa. Lastenlääkäri on miettinyt, voisivatko niin sanotut synnytystuvat, joita on käytössä muissa Pohjoismaissa, toimia kodinomaisempana synnytysympäristönä sairaaloiden yhteydessä.

”Tällöin jos hätä tulisi, ainakaan viive ei olisi kohtalokas asia, ja pystyttäisiin tarvittaessa helposti siirtymään tiiviimpään seurantaan tai sektioon. Toisaalta osa kotisynnyttäjistä kokee, että vain oma koti kelpaa, jolloin synnytystupakaan tuskin vastaisi heidän toiveisiinsa”, Ovaskainen kommentoi STT:lle.

Haaveiletko sinä kotisynnytyksestä? Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, mitkä asiat tulee ottaa huomioon.

Lähde: Aamulehti / STT

Teksti: Miia

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.