Vauvakato on puhuttanut jo vuosia, mutta siitä on syytäkin puhua; syntyvyys on Suomessa historiallisen alhaisella tasolla. Monet tahot ovat koettaneet nostaa esiin keinoja, joilla tilanteen saisi ratkaistua.
”Näin alhaisessa syntyvyydessä ei ole enää mitään hyviä puolia.” Näin täräyttää Ylen artikkelissa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch, jonka mukaan syntyvyystilanne on yhteiskunnallinen kriisi.
Rotkirch sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler ja valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen ovat mukana sosiaaliturvaministerin käynnistämässä väestöpoliittisessa ohjelmatyössä, jossa etsitään keinoja syntyvyyden lisäämiseksi. Ylen haastattelussa he nostivat esiin esimerkkejä näistä keinoista.
5 ehdotusta, joilla vauvakato ratkaistaan
Perheellistymispolitiikkaa
Parisuhteiden hauraus on yksi vauvakadon ydinsyistä, samoin kuin se, että lapsia yritetään saada biologiselta kannalta usein kovin myöhään.
”Tämä idea, että elämä ja ura valmiiksi ja sitten lapsia, on nykymaailman ruletti, joka kostautuu. Todella monet jäävät vaille toivomaansa perhettä ja lapsia”, Rotkirch sanoo Ylellä.
Suhteet myös usein päätyvät eroon kuin lapseen tai avioliittoon. Rotkirchin mukaan yksi syy on jatkuva puhelimen selaaminen. Mitä enemmän ruutuaika vie aikaa, sitä heikompi on parisuhteen laatu. Rotkirch on nostanut perhepolitiikan rinnalle perheellistymispolitiikan, eli pitäisi miettiä miten nuoria tuetaan ihmissuhdetaidoissa sekä elämänsuunnittelussa.
”Miten saamme yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat saada toivomansa määrän lapsia silloin, kun se on biologisesti sopivaa? Miten lastensaantia ja vanhemmuutta voi yhdistää opiskeluun ja työntekoon sujuvammin kuin nyt”, Rotkirch kysyy Ylellä.
Hedelmällisyysopetusta nuorille
Ruuhkavuodet on aiemmin kertonut, miten eri tahot esittävät nuorten hedelmällisyysopetusta tai -neuvontaa yhtenä ratkaisuna syntyvyyden laskuun. Tutkijat ovat samoilla linjoilla. Etenkin niillä väestöryhmillä, joilla syntyvyys on laskenut eniten, on heikot tiedot perusasioista. Rotkirchin mukaan Suomi on ehkäisytiedon opetuksessa maailman kultamitalitasoa, mutta hedelmällisyysopetus on jäänyt sen jalkoihin.
Perhearvoja päätöksentekoon
Ylen artikkelissa sanotaan, että syntyvyys tulisi nähdä kansakunnan yhteisenä asiana, johon tuodaan erilaisia näkökulmia. Kärkkäisen mukaan on mietittävä, miten lapsiperheisiin ja perheellistymiseen suhtaudutaan yhteiskunnassa ja miten lapsiystävällinen yhteiskuntamme on. Gisslerin mielestä lapsiystävällisessä yhteiskunnassa kaikissa päätöksissä otettaisiin huomioon, miten uudet lait ja etuisuudet vaikuttavat lapsiperheisiin ja lapsen hankintaan.
Koulutus ja työkin auttavat
Valtio voi vaikuttaa koulutuksen ja työllisyysasteen edistämiseen, mitkä Kärkkäisen mukaan vaikuttavat taloudelliseen turvaan. Se taas voi helpottaa osittain myös syntyvyyttä. Rotkirchin mukaan koulutuksen, työn ja perheellistymisen välillä on toisiaan ruokkiva kehä. Esimerkiksi nuorten miesten koulutukseen panostaminen voi siis auttaa myös syntyvyyttä.
Lapsettomuushoitoja paremmin saataville
Kun lapsia saadaan yhä myöhemmällä iällä, joutuu useampi turvautumaan lapsettomuushoitoihin toteuttaakseen lapsitoiveensa. Tutkijoiden mielestä valtion tulisi tukea lapsettomuushoitoja entistä enemmän. Gisslerin mukaan hoidoissa on pitkät jonot ja yli 40-vuotiaana julkiselle sektorille ei enää pääse. Nykyhallitus on palauttamassa hedelmöityshoidot Kela-korvauksen piiriin. Rotkirch kuitenkin huomauttaa, että hoidot ovat myös osa ongelmaa.
”Toivottua lastensaantia siirretään niin myöhään, että se ei enää ole naisen lisääntymisbiologian kannalta optimaalista”, hän sanoo Ylellä.
Mitä mieltä olet asiantuntijoiden esittämistä keinoista ja neuvoista syntyvyyden kohentamiseksi?
Lähde: Yle
Teksti: Miia
