Vanhempien erolla on isoja vaikutuksia koko perheeseen. Erotilanne itsessään voi olla vaikea käsitellä, ja omat mutkansa matkaan voi tuoda elatusavusta sopiminen. Tutkimusprofessorin mukaan lapsen elättämistä on liian helppo vältellä Suomessa.
Arviolta 130 000 lasta elää köyhyydessä Suomessa. Lapsesta tulee todennäköisimmin köyhä vanhempien eron myötä, kertoo Yle. Myös asumusero on tutkimuksen mukaan merkittävimpiä syitä toimeentulotuelle siirtymisessä.
”Systeemi sakkaa todella pahasti, jos ero tuottaa lapsiperheille köyhyyttä, koska vanhemmuus ei lopu eroon”, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) tutkimusprofessori Tiina Ristikari kommentoi Ylellä.
Erotessa kummankin vanhemman kulut kasvavat, mikä jo itsessään vähentää lapseen käytettävissä olevaa rahaa. Lisäksi erosta aiheutuneen lapsiköyhyyden taustalla on tutkijoiden mukaan synkempiä syitä ja jopa suoraa taloudellista väkivaltaa. Aihe on Ylen mukaan monella tasolla tabu.
Ristikari kertoi Ylelle, että sosiaaliturva tai elatus eivät paikkaa tuloja, jotka lapsi menettää vanhempien erotessa. Hän myös totesi, että Suomessa etävanhemman on liian helppo vältellä lapsen elättämistä. Yle on uutisoinut esimerkkitapauksesta, josta voit lukea lisää täällä.
”Jos toinen vanhempi ei halua ylläpitää lapsen elintasoa eron jälkeen, yhteiskunta ei vaadi sitä”, Ristikari sanoi.
Lapsen elatussovun syntymistä voi viivyttää
Elatusapua saa yleensä lapsen kanssa asuva lähivanhempi ja sen maksaa etävanhempi. Kelan mukaan vanhemmat voivat sopia elatusavusta erotilanteessa hyvinvointialueen lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Jos sopimukseen ei päästä, ratkaistaan asia tuomioistuimessa, joka vahvistaa elatusavun määrän.
Vanhemmat voivat sopia elatusavusta vapaamuotoisesti keskenäänkin, mutta jos on tarve elatustuelle, on sen saamisen edellytyksenä vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Elatustuen maksaa Kela.
Jos vahvistettua sopumusta ei ole, voi toinen vanhempi pystyä kieltäytymään lapsen kulujen maksamisesta. Sopimuksen syntymistä voi myös viivyttää esimerkiksi perumalla tai jättämällä saapumatta lastenvalvojan tapaamisiin. Ylen mukaan pitkät jonot lastenvalvojille pitkittävät myös elatuksen järjestymistä.
Järjestelmän voisi Ristikarin mukaan muuttaa niin, että toisen vanhemman elatusvelvollisuus ei katkeaisi eron yhteydessä ollenkaan. Hän totesi Ylelle, että toiminta voi olla hirveän itsekästä ja aikuislähtöistä, eikä lapsen hyvää arkea osata aina katsoa.
”Tahallaan ja toistuvasti vahingoittaa”
Ylen mukaan tukien jakamisesta puuttuu osittain lapsen näkökulma. Suomessa vain toinen vanhemmista on oikeutettu lapseen liittyviin tukiin ja korotuksiin, mistä voi muodostua ongelma pienituloisille vanhemmille. Näin käy etenkin silloin, jos lapsi vuoroasuu vanhempiensa luona yhtä paljon. Turun yliopiston professori Mia Hakovirran mukaan Ruotsissa ja Norjassa puolestaan esimerkiksi lapsilisät voidaan puolittaa.
Jos elatuksesta mennään käräjäoikeuteen, on myös riskinä, etteivät sovitteluista vastaavat tuomarit tunnista riittävästi tilanteita, joissa vanhempien välillä on epätasa-arvo. Ylen mukaan pahimmassa tapauksessa sovintoa ovat tekemässä väkivaltainen ihminen ja tämän uhri. Elatuksesta riiteleminen oikeusasteissa asti voi olla myös yksi tapa kontrolloida ja aiheuttaa vahinkoa uhrille eron jälkeen.
Yle on haastatellut Tampereen yliopiston professori Marita Hussoa, jonka mukaan Suomessa karsastetaan kaikenlaisesta väkivallasta puhumista eikä ilmiötä tunnisteta palvelujärjestelmässä. Muut kuin fyysisen väkivallan muodot tunnistetaan huonosti eikä niihin ymmärretä puuttua, minkä lisäksi erotilanteisiin liittyvästä taloudellisesta väkivallasta puhutaan julkisuudessa vähän.
”Jos tahallaan ja toistuvasti vahingoittaa toista tai vaikeuttaa toimeentuloa, se on väkivaltaa. Toisen vanhemman budjetti voi olla niin tiukka, että tulot voivat olla riippuvaisia elatuksesta”, Ristikari kertoi Ylelle.
Ristikarin mielestä on väärin, jos toinen vanhemmista joutuu taistelemaan lapsen elatuksen eteen, koska kyse on lapsen oikeudesta. Yhteiskunta sen sijaan ei taistele lapsen puolesta; Ristikari täräyttääkin yhteiskunnan nostavan kädet pystyyn, jos ihmiset eivät halua kantaa vastuuta.
Lähde: Yle
Teksti: Miia
