Yli sata rehtoria on vastannut kyselyyn, jossa on kolmatta kertaa kartoitettu rehtoreiden näkemyksiä lasten ja nuorten mielenterveyshaasteista. Tulokset nostavat esiin, miten ongelmat näkyvät kouluympäristössä.
Lähes yhdeksän kymmenestä rehtorista (86 %) kokee, että lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet koulussaan viimeisen vuoden aikana. Tämä selviää uusimmasta rehtorikyselystä, jonka Lastenklinikoiden Kummit, Suomen Rehtorit ry ja MTV Uutiset toteuttivat touko-kesäkuussa 2024. Viime vuonna vastaavassa kyselyssä 93 prosenttia rehtoreista arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen, kun 2022 vastaava luku oli 77 prosenttia.
”Herättävää ja huolestuttavaa edelleen on rehtoreiden käsitys, että ongelmat ovat lisääntyneet – kuten vastaavassa kyselyssä on ollut aikaisemminkin. Kehitys on todella huolestuttavaa”, HUS Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari toteaa tuloksista.
Rehtorit arvioivat oppilaiden yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi ahdistuneisuuden, jonka nosti esiin 90 prosenttia vastaajista. Repokari muistuttaa, että sama havainto on noussut esiin myös kouluterveyskyselyissä lasten raportoimana.
”Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään. Sen osalta tärkeää olisi esimerkiksi pyrkimys resilienssin kehittämiseen, jossa vanhempien merkitys on suuri, mutta johon myös päivähoito ja koulu voivat vaikuttaa”, hän sanoo ja lisää:
”Niin ikään erilaisten hoitointerventioiden hyödyntäminen tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Kyseessä voi olla niin omahoito, lyhytinterventiot tai Kummien tukeman Cool Kids -hoito-ohjelman kaltaiset pidemmät interventiot.”
Koulujen ja perheiden yhteistyötä on syytä kehittää
Kyselyssä nousee esiin oppilaiden tarve mielenterveyspalveluille. 92 prosenttia rehtoreista nosti kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Resurssit ja hoitojärjestelmät eivät tällä hetkellä pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.
Repokarin mukaan vaikka joillakin alueilla tilanne on hiukan parantunut, ovat perustason lasten mielenterveyden hoitojärjestelmät edelleen hajallaan ja vastuut epäselvät. Rehtoreista valtaosa (88 %) kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen.
”Oli ilahduttavaa havaita, että valtaosa rehtoreista näki tärkeäksi tiedon ja osaamisen lisäämisen myös siinä mielessä, että opettajat voivat paremmin tukea lapsia. On selvää, ettei opettajan tehtävä ole toimia mielenterveysongelmien hoitajana, mutta auttaa ja tukea he voivat”, Repokari huomauttaa.
Repokari muistuttaa, että pedagogisin keinoin voidaan vaikuttaa moniin mielenterveyttä tukeviin asioihin. Hänen mukaansa lasten mielenterveyden pulmat ovat useimmiten myös lieviä ja reaktiivisia, jolloin ymmärtävä ja tukeva aikuinen voi olla suureksi avuksi, eikä hoitoa läheskään aina tarvita. Lisäksi Repokari nostaa esiin koulun ja perheiden välisen yhteistyön, jota hänen mukaansa on varmasti syytä kehittää.
”Olisikin hienoa, jos kouluilla olisi enemmän yhteisiä tapahtumia, joiden järjestäjänä voisi olla esimerkiksi jokin kolmannen sektorin taho, mutta johon osallistuisivat sekä koulun henkilökunta että oppilaat vanhempineen ja perheineen. Myös harrastustoiminnan järjestäminen koulun tiloissa koko perheille olisi erinomaista yhteisöllisyyden tukemista”, Repokari sanoo.
”Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa”
Rehtorikyselyn muissa tuloksissa ilmeni, että kaksi viidestä (40 %) kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. 68 prosenttia rehtoreista pitää kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan ja 44 prosenttia vastaajista kokee kouluakäymättömyyden lisääntyneen kevätlukukauden 2024 aikana koulussaan.
Oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 prosenttia vastaajista ja yli puolet (57 %) rehtorikyselyyn vastanneista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Reilu kolmannes (39 %) vastanneista rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana sitä pitää 57 prosenttia vastaajista.
Puhelinten käyttö kouluissa on ajankohtainen aihe, ja sitäkin sivuttiin kyselyssä. 94 prosenttia rehtoreista kertoi, että heidän koulunsa rajoitti oppilaiden puhelinten käyttöä ainakin jollain tasolla.
”Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa”, Repokari päättää.
Rehtorikyselyyn vastasi 115 suomalaisten peruskoulujen rehtoria eri puolilta maata.
Teksti: Miia
