Kukapa vanhempi ei toisinaan tuntisi itseään uupuneeksi ruuhkavuosien kiireen keskellä. Väsymys voi olla voimakasta perhearjen pyörittämisen ja työelämän kanssa taiteillessa. On tärkeää tunnistaa, milloin kyseessä on normaali arjen kiireen aiheuttama väsymys ja milloin vakavampi uupumustila. Jos olo ei tunnu levänneeltä loman jälkeen, kannattaa pysähtyä kuulostelemaan omaa mielialaa. Loppuunpalaminen voi joskus tapahtua huomaamatta.
Lasten ollessa pieniä monille vanhemmille on tullut tutuksi toisinaan varsin kaoottiselta tuntuva arki. Kun pitäisi hoitaa samaan aikaan tärkeitä kodin askareita ja vauvaa, voi epätoivo joskus vallata mielen. Moni vanhempi kärsii vauva-aikana jonkinasteisesta univajeesta, koska vauva vaatii huolenpitoa myös öisin. Univaje voi helposti vaikuttaa jaksamiseen ja mieleen siten, että tilanne näyttäytyy synkempänä kuin se todellisuudessa onkaan. Vanhemmasta voi tuntua, ettei hän yksinkertaisesti selviydy kaikista arjen askareista.
Tämänkaltaiset ajatukset silloin tällöin ovat normaaleja vanhemmuuteen kuuluvia tuntemuksia. Jokainen vanhempi on kokenut hetkiä, jolloin mielessä käy, ettei kestä enää yhtään uutta yllättävää asiaa. Varsinkin jos perheessä on useampia pieniä lapsia, voi vanhempi kokea, että hänen on revettävä liian moneen suuntaan samaan aikaan. Kun vauva tarvitsee ruokaa, taapero kiukuttelee, pyykit ovat pesemättä ja tiskit tiskaamatta, voi itkukin joskus olla vanhemmalla lähellä.
Loman jälkeenkin jatkuva väsymys on hälytysmerkki
Lomalla akut usein latautuvat ja arjen taas alkaessa on energiaa kohdata sen tuomat haasteet. Jos kuitenkin tuntuu, että kaikki arjen asiat tuntuvat liian raskailta vaikka takana on loma, on syytä pysähtyä ja miettiä, onko oma väsymys enää vain tavallista väsymystä, vai saattavatko kyseessä olla loppuunpalamisen oireet.
Alla on kuvattu eräitä tyypillisimmistä loppuunpalamisen merkeistä. On kuitenkin tärkeää muistaa, että loppuunpalaminen voi oireilla myös muilla tavoilla. Seuraavat oireet saattavat viitata loppuunpalamiseen:
- Vetäytyminen muiden seurasta
- Mielenkiinnon menetys asioita kohtaan, jotka aiemmin ovat kiiinnostaneet
- Uniongelmat
- Muutokset ruokahalussa
- Uupumuksen ja voimattomuuden tunne
- Vaikeus hallita huolestuneisuuden tunteita
- Toivottomuuden ja syyllisyyden tunteet
Vanhempi, älä jää yksin
Loppuunpalamisesta toipuminen edellyttää, että vanhempi ensin tunnistaa tilanteen ja ymmärtää kyseessä olevan loppuunpalamisen. Joskus loppuunpalaneen on vaikeaa itse tunnistaa olotilaansa.
On tärkeää uskaltaa pyytää apua, jos tuntee, ettei jaksa enää yksin. Jos vanhempi kokee, että kaikki arjen haasteet ovat yksin hänen vastuullaan, stressi voi kasautua huomaamatta suureksi. Lähipiirin apua kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Sukulaiset usein osallistuvat mielellään lasten hoitamiseen mahdollisuuksiensa mukaan, jolloin vanhemmat saavat tärkeän lepohetken.
On myös tärkeää kyetä puhumaan mieltä painavista asioista läheisille ihmisille. Jos mielessä on paljon huolia, joista ei voi puhua kenellekään, ahdistus saattaa kasvaa pikkuhiljaa suuremmaksi. Luotettu ystävä on usein elintärkeä henkireikä.
Jos väsymys ei hellitä ja oireet jatkuvat pidempään, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen avun saamiseksi. Apua on onneksi saatavilla, kun sitä lähtee aktiivisesti hakemaan. Ensimmäinen askel on olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka osaavat ohjata eteenpäin kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopivan avun piiriin.
Lähde: Parents
Teksti: Sonja
