Enemmistö suomalaisista on evankelisluterilaisia, ja uskonnon vaikutukset näkyvät monin tavoin yhteiskunnassa. Uskonnonvapauden myötä jokainen saa valita oman uskontonsa ja harjoittaa sitä. Lasten kohdalla vanhemmat päättävät, mikä on lapsen uskonto, mutta lapsen kasvaessa hän voi löytää hengellisyyden ja uskonnot omalla tavallaan.
Nuorten poikien ja tyttöjen uskonnollisuudessa on havaittu erilaiset kehityskulut, minkä lisäksi uskonnollisuudesta ja hyvinvoinnista on löydetty myönteinen yhteys. Rippikoululaisilta ja isosilta kerätty laaja tutkimusaineisto on osoittanut selvästi tyttöjen hyvinvoinnin heikentymisen sekä uskonnollisuudesta etääntymisen, kun taas pojilla on päinvastoin.
Lähes kaikissa maissa naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jouko Porkan tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että naisten vahvempi uskonnollisuus ei enää näy suomalaisnuorissa.
Sen sijaan nuoret pojat ovat uskonnollisuudessa ohittaneet nuoret tytöt. Kaikissa muissa ikäpolvissa Suomessa naiset ovat miehiä uskonnollisempia. Nuoret pojat ovat myös uskonnollisempia kuin aiemmin ja lisäksi he kokevat nykyään rippikoulun tyttöjä useammin hengellisesti vahvistavana.
”Tutkimuksissa on tähän asti oltu enimmäkseen kiinnostuneita siitä, miksi naiset etääntyvät kirkosta ja uskonnollisuudesta. Vähintään yhtä kiinnostava teema kuitenkin on se, miksi miehet lähentyvät uskoa. Sitä olisi tärkeää tutkia syvällisesti”, Tervo-Niemelä pohtii.
Tutkimusaineisto käsitti yli 77 000 nuorta.
Uskonnolliset nuoret ovat onnellisempia
Tutkimus osoitti nuorten kohdalla myönteisen yhteyden uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä: uskonnolliset nuoret ovat onnellisempia kuin ei-uskonnolliset nuoret. Itä-Suomen yliopiston mukaan yhteys näkyi erityisen selvästi tytöillä.
Rippikoulu näyttäytyi myös aineistojen valossa hyvinvointia vahvistavana. Hyvinvointi ei vahvistunut rippikoulun aikana vain sen takia, että nuoret viettivät rippikoulussa aikaa muiden nuorten kanssa, vaan nuorten mukaan myös hengellinen elämä rippikoulussa edistää heidän henkistä hyvinvointiaan.
”Uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin yhteys on merkittävä verrattuna mediassa usein esillä olevaan puheeseen, jossa nousee usein esiin uskonnon kielteisiä vaikutuksia kasvatuksessa. Kielteisiä kokemuksia ei tietenkään pidä lakaista maton alle, mutta uskonto on paljon useammin sekä nuorten että kotien näkökulmasta hyvinvointia vahvistava tekijä”, Tervo-Niemelä sanoo.
Itä-Suomen yliopiston mukaan yksi selitys liittyy perheiden ihmissuhteiden läheisyyteen. Tutkimusten mukaan uskonnollisissa perheissä perheen sisäiset ihmissuhteet ovat keskimäärin läheisempiä kuin ei-uskonnollisissa perheissä.
Uskonnollisessa kodissa kasvaneet kuvaavat myös itse lapsuuttaan onnellisempana kuin ei-uskonnollisessa kodissa kasvaneet. Tervo-Niemelän mukaan uskonnollisten yhteisöjen läsnäolo näyttäytyy samalla tavoin hyvinvointia tukevana.
Tulokset herättävät paljon lisäkysymyksiä
Tutkijoiden mukaan tutkimustulokset herättävät kuitenkin paljon lisäkysymyksiä. Yksi suurimmista kysymyksistä on se, missä määrin tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen ja uskonnollisuuden heikentyminen ovat toisiinsa kytkeytyviä ilmiöitä.
Tutkimusaineistot osoittavat monin tavoin sen, että kirkon toiminta, uskonnollisuus ja rippikoulu puhuttelevat helpoiten jo valmiiksi hyvinvoivia nuoria. Huonosti voivan nuoren tavoittaminen on paljon vaikeampaa. Ilmiöön viitataan Matteus-efektinä.
”Onko tyttöjen hyvinvoinnin heikentyminen johtanut siihen, etteivät rippikoulu ja hengellisyys enää puhuttele heitä vai onko suunta enemmin toisinpäin: että tyttöjen uskonnollisuuden heikentyminen on johtanut myös hyvinvoinnin heikentymiseen”, Tervo-Niemelä pohtii.
Tutkijoiden mukaan näistä asioista tarvitaan vielä lisää syvempää tutkimusta. Uusiin tutkimustuloksiin voit tutustua tarkemmin täällä ja Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemassa artikkelissa sen sijaan käydään läpi, miten erilaisista uskonnoista kannattaa kertoa lapselle etenkin silloin, kun vanhempi itse on ateisti.
Teksti: Miia
