Nykypäivänä maailma muuttuu nopeasti. Elämme digitaalisessa ympäristössä, jossa on helppoa tuntea olonsa stressaantuneeksi valtavasta tiedonmäärästä johtuen. Ylikuormitus syntyy, kun suuri tiedonmäärä ylittää yksilön kyvyn käsitellä asioita. Se voi johtaa esimerkiksi ahdistuneisuuteen tai huonoon päätöksentekoon. Mistä tunnistaa ylikuormitustila ja mitä sille voi tehdä?
Altistumme päivittäin 174:ää sanomalehteä vastaavalle tiedonmäärälle. Se on käsittämättömän suuri määrä tietoa, joten onko ihme, että olo voi tuntua helposti ylikuormittuneelta. Se voi puolestaan aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja laskea tuottavuutta.
Henkinen kuormitus on usein piilevää. Siihen ei välttämättä tule kiinnitettyä edes huomiota. On kuitenkin tiettyjä merkkejä, joista liiallisen rasituksen voi tunnistaa. Niitä ovat esimerkiksi jatkuva kiire, joka voi olla osittain myös itse luotua, jokapäiväinen ärtymys, keskittymisvaikeudet sekä toistuva loman odottelu.
Muita merkkejä ylikuormittumisesta voivat olla nukahtamisvaikeudet. Toisaalta ihminen voi olla illalla niin rättipoikki, että rojahtaa sänkyyn ja nukahtaa samantien. Silti ylikuormittunut ihminen voi herätä jo aamuyöllä miettimään mieltä askarruttavia asioita, eikä saa enää unta. Kognitiiviset oireet ovat monenlaisia: muisti ja tarkkaavaisuus eivät toimi enää kunnolla. Töissä huomaa tekevänsä jatkuvasti virheitä ja työskentely hidastuu.
Ylikuormittunut saattaa myös itkeskellä ilman syytä. Hän voi eristäytyä ystävistään, koska ei jaksa pitää yhteyttä heihin. Päätösten tekeminen on hankalaa. Ylikuormittunut on jatkuvasti huolestunut ja murehtii asioista, sekä saattaa sortua katastrofiajatteluun.
Vahvat ja sisukkaat ihmiset ovat erityisessä vaarassa potea ylikuormittumista, koska he saattavat omilla toimillaan ruokkia kuormitustaan. ”Kun huomataan, ettei oma jaksaminen enää ole hyvää, lähdetäänkin kannustamaan ja tsemppaamaan itseä, poistamaan väsymystä kahvilla ja lisäämään tempoa, jotta varmasti saadaan asioita aikaiseksi. Väsymyksestä huolimatta liikutaan kapasiteetin ylärajalla,” sanoo työterveyspsykologi Sari Valavuori Mehiläiseltä.
Keinoja ehkäistä ja hallita ylikuormitusta
Arjessa tulisi olla enemmän palauttavia ja onnellisuutta tuovia tekijöitä kuin kuormittavia asioita. Tällöin arjesta tulee hyvää ja energiaa antavaa. Stressi erittää stressihormoni kortisolia. Mielen palautuminen saa puolestaan aikaan hyvän olon hormoneja, jotka ehkäisevät kuormitusta ja stressiä.
Eri ihmisille sopivat erilaiset palautumiskeinot. Jollekin käy liikunnan eri muodot, toiselle sen sijaan saunominen. Tee asioita, mistä nautit. Myös aivojen sopiva haastaminen esimerkiksi ristisanatehtävien avulla toimii palauttavana ja virkistävänä keinona. Hengittely on myös hyvä keino palautumiseen ja sen helppous on siinä, että sitä voi tehdä missä ja milloin vain. Palauttavia asioita kannattaa myös ihan tavallisina arkipäivinä, eikä vain viikonloppuisin.
Lepo on kaikista tärkeintä toipumisen kannalta. Aivojen täytyy voida palautua ja saada ennen kaikkea riittävästi unta. Aivoja voi myös opettaa olemaan läsnä tässä hetkessä, mikä osaltaan lievittää stressiä. ”Ulkoilu, kävelylenkit ja kaikenlainen käsillä tekeminen voivat auttaa aivoja palautumaan. Erilaiset mindfulness- eli tietoisuusharjoitukset tukevat aivojen jaksamista. Kun käyttää aivojaan fiksusti, pystyy parantamaan niiden toimintakykyä” , psykologian tohtori ja aivotutkija Mona Moisala sanoo.
Palautumiskeinot ovat toimivia silloin, kun ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Mutta jos arjessa on isompia ongelmia, on niihin uskallettava puuttua ja remontoitava arkea. Elämästä pitää voida nauttia tässä ja nyt, eikä pelkästään loma-aikoina. Arjen remontointi voi vaatia joidenkin ihmissuhteiden läpikäyntiä. Huonot ihmissuhteet lisäävät stressin kokemusta, mutta luotettavat ja turvalliset ihmiset ympärillä sen sijaan rauhoittavat aivoja. Sellaisen ihmissuhteen tunnistaa siitä, että ystävän kanssa on samalla aaltopituudella, yhdessä on helppo olla, huumorintajut kohtaavat ja ystävä on luotettava.
Töiden suhteen voidaan tarvita joitakin muutoksia. Joskus on vaihdettava kevyempään työhön. Työelämässä tulisi unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja tehdä asioita pienemmällä panostuksella. Riittää, kun töitä tehdään keskimäärin 80 prosentin teholla. Ei tarvitse koko ajan vetää täysillä.
Kärsitkö elämässäsi ylikuormittuneisuudesta? Miten voisit helpottaa sitä?
Lähteet: Anna, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Seura, Vital worklife
Teksti: Anne-Mari Valta