Syrjintää ilmenee monin tavoin yhteiskunnassa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Raskaana olevat eivät ole immuuneja syrjinnälle, vaan esimerkiksi työelämässä se on yleinen ja vakava ongelma.
Joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää Suomessa, osoittaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) teettämä selvitys. Syyskuun puolivälissä julkaistun raportin mukaan yleisin syrjinnän muoto on se, että määräaikaista työsuhdetta ei jatketa raskauden vuoksi. Määräaikaisissa työsuhteissa olevista syrjintää on kokenut 44 prosenttia.
”Tämä on vakava ongelma, joka ei vain heikennä tasa-arvoa, vaan myös estää naisia saavuttamasta toivomaansa lapsilukua. Matalan syntyvyyden Suomessa ei ole varaa perheellistymiseen liittyvään syrjintään”, Mothers in Business -järjestön (MiB) toiminnanjohtaja Annica Moore kommentoi tuloksia tiedotteessa.
Yleinen raskaussyrjinnän muoto on myös se, että urakehitys hidastuu tai pysähtyy perheellistymisen myötä. Lisäksi STM:n selvitys osoitti, että lähes puolet naisista pelkää, että oma asema työpaikalla vaarantuu perheellistymisen vuoksi. Pelko myös estää raportoimasta koetusta syrjinnästä ja voi saada lykkäämään lapsen hankintaa tai jopa luopumaan siitä kokonaan.
Selvitysraportista ilmenee, että raskaussyrjintää kokeneet kertovat tilanteesta usein lähipiirille tai työkavereille, mutta vain viidesosa ilmoittaa asiasta työpaikan viralliselle taholle tai viranomaisille. STM:n mukaan noin kolmannes tehdyistä ilmoituksista johtaa toimenpiteisiin, joista valtaosa tuo syrjintää kokeneen mielestä ainakin osittain oikeudenmukaisen ratkaisun.
”Raskaussyrjinnän kitkeminen on välttämätöntä”
Mothers in Business on myös selvittänyt jäsentensä kokemuksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä säännöllisesti 2020-luvulla. Kyselyissä äidit ovat vuodesta toiseen kertoneet kokeneensa työelämässä syrjivää ja epäasiallista kohtelua.
MiB:n mukaan tyypillisesti syrjintää tapahtuu työnhakutilanteessa, jossa kysellään perheeseen liittyviä suunnitelmia tai jopa keskeytetään rekrytointiprosessi raskausuutisen jälkeen. Toinen tyypillinen tilanne liittyy haasteisiin työtehtävien säilymisessä sekä ura- ja palkkakehityksessä perhevapailta palattaessa.
”Moni kokee urakehityksensä tahtomattaan pysähtyneen perhevapaisiin. Perhevapaalta palaavalle ei esimerkiksi tarjota enää samantasoisia tehtäviä kuin aiemmin, jo sovittuja ylennyksiä perutaan tai entiset työtehtävät ovat siirtyneet sijaisten hoidettavaksi”, tiedotteessa todetaan.
Uraäitien mukaan STM:n selvityksen tulokset korostavat tarvetta konkreettisille toimille raskaussyrjinnän kitkemiseksi.
”Raskaussyrjinnän kitkeminen on välttämätöntä, jotta suomalaisesta työelämästä voidaan tehdä oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi kaikille”, Moore toteaa.
Järjestö itse on esittänyt ainakin seuraavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi:
- Lainsäädännön kehittäminen määräaikaisten työsuhteiden turvaamiseksi: Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi suojele määräaikaisessa työsuhteessa olevia raskaana olevia työntekijöitä. Lainsäädäntöä on uudistettava siten, että määräaikaisia työntekijöitä suojellaan paremmin raskaussyrjinnältä ja työsuhteen jatkuminen turvataan raskauden ja perhevapaan aikana.
- Ilmoituskanavien ja seuraamusten tehostaminen: Tietoisuutta raskaussyrjinnän laittomuudesta on lisättävä, ja ilmoituskanavia on parannettava. Työnantajille on tehtävä selväksi, että syrjinnästä seuraa taloudellisia sanktioita.
- Tukipalvelut syrjinnän kohteeksi joutuneille: Syrjinnän kohteeksi joutuneille työntekijöille on tarjottava tukea, mukaan lukien oikeudellista neuvontaa ja psykologista apua, jotta he voivat puolustaa oikeuksiaan.
- Tiedon ja osaamisen lisääminen: Esihenkilöitä tulee kouluttaa perheystävällisyydessä ja syrjimättömyydessä. Työnantajien osaamista, jolla he tukevat työntekijöiden urakehitystä erilaisissa elämäntilanteissa, tulee lisätä.
- Kulttuurin ja asenteiden muutos: Vanhentuneita ja epätosia uskomuksia työelämässä on romutettava. Työnantajat tarvitsevat lisää tietoa perhevapaiden todellisista kustannuksista. Lisäksi on kumottava haitallisia uskomuksia esimerkiksi perheellistyvän henkilön heikommasta osaamisesta ja motivaatiosta. Perheystävälliset käytänteet tulee kirjata osaksi työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmia.
Uraäitien järjestö on ottanut kantaa myös isien perhevapaiden käytöstä. Ruuhkavuosien julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, minkälaisilla muutoksilla järjestön mielestä isätkin saataisiin perhevapaille.
Oletko sinä kokenut raskaus- tai perhevapaasyrjintää työelämässä?
Teksti: Miia
