Pieni lapsi ei tarvitse hiusten shampoopesua tai erilaisia kosteusvoiteita, ellei hänen ihonsa ole erityisen kuiva. Ihonhoitotuotteiden runsas käyttö nuorella iällä voi päin vastoin olla lapselle haitallista. Tuoreessa tutkimuksessa on havaittu yhteys ihonhoitotuotteiden käytön ja lasten virtsan ftalaattipitoisuuden välillä.
Joskus vanhemmasta saattaa tuntua, että mikäli hän ei käytä shampoota, saippuoita tai muita ihonhoitotuotteita lastaan pestessään, hän laiminlyö tämän hoitoa. Huoli on kuitenkin turha. Liiallinen ihonhoitotuotteiden käyttö voi päin vastoin pahimmassa tapauksessa olla lapselle haitallista.
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan ihonhoitotuotteiden ja lasten virtsan runsaamman ftalaattipitoisuuden välillä on havaittu yhteys. Ftalaatteja käytetään useissa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa ja niiden on havaittu häiritsevän hormonitoimintaa.
Tutkimukseen osallistuneiden 4-8 vuotiaiden lasten vanhemmilta kysyttiin, minkälaisia ihonhoito- ja puhdistustuotteita lapsi oli käyttänyt edeltävän vuorokauden aikana. Erilaisia tuotteita olivat esimerkiksi aurinkorasvat, saippuat, shampoot ja kosteusvoiteet. Tutkimuksessa havaittiin, että useiden tuotteiden käyttö ennusti virtsan korkeampaa ftalaatti-pitoisuutta.
Lasten olisi hyvä välttää päivittäistä ihonhoitotuotteiden käyttöä
Ftalaattien on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi aineenvaihduntaan, hedelmällisyyteen ja neurologiseen kehitykseen liittyviin ongelmiin, jos niille altistuu varhaisessa kehitysvaiheessa. Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari neuvoo Helsingin Sanomien artikkelissa vanhempia välttämään lasten päivittäistä ihonhoitotuotteiden käyttöä. Hän kertoo, että tanskalaisissa tutkimuksissa on havaittu iholle voideltujen ftalaattien imeytyvän elimistöön. Nämä aineet poistuvat elimistöstä nopeasti, mutta mikäli ihonhoitotuotteita käytetään päivittäin, altistus aineille on käytännössä jatkuvaa ja tästä voi seurata ongelmia.
Artikkelissa kerrotaan myös, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on tutkittu 10-13 vuotiaita suomalaislapsia, joiden kohdalla ftalaattipitoisuudet ovat pienempiä kuin yllä mainitussa Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. THL:n mukaan Suomessa altistutaan ftalaateille pääasiassa ravinnon kautta.
Jos lapsella on kuiva tai atooppinen iho, on kosteusvoiteen käyttö toki silloin tarpeen. Tällöin tulisi kuitenkin käyttää apteekista saatavia perusvoiteita, jotka eivät sisällä ftalaatteja.
Ftalaateilla on havaittu olevan monia haitallisia vaikutuksia lapselle
Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että professori Jorma Toppari on tutkinut niin sanottujen hormonihäiriköiden vaikutusta miesten siittiöntuotantoon. Ftalaattien on havaittu vahingoittavan kivesten toimintaa. Toppari toteaa varhaisen teini-iän olevan eräs herkimmistä ajanjaksoista, jolloin sukuelinten kehityksessä voi saada aikaan haittoja. Varhaisnuorten kannattaisikin hänen mielestään myös seurata varovaisuusperiaatetta ihonhoitotuotteiden käytön suhteen.
Muiden haitallisten vaikutustensa ohella ftalaatit myös aiheuttavat lihavuutta, sillä ne lisäävät valkoisten rasvasolujen muodostumista. Toppari huomauttaa, että kosmetiikkatuotteiden hormonaalisista haitta-aineista on tutkittu vain pieni osa.
Maltti on valttia lapsen ihonhoidossa
Vaikka vanhemman tekisi mieli käyttää lapsellaan samantyyppisiä ihonhoitotuotteita kuin hän itse käyttää, on tärkeää muistaa, ettei lapsen iho tarvitse samankaltaisia hoitotuotteita kuin aikuisen. Tuotteista ei usein ole mainittavaa hyötyä ja pahimmassa tapauksessa niiden käytöstä voi olla hänelle haittaa. Koska ftalaateille joka tapauksessa altistutaan muiden ympäristötekijöiden, kuten ravinnon kautta, on hyvä pyrkiä minimoimaan lisäaltistuminen sellaisten aineiden välityksellä, jotka eivät ole lapsille välttämättömiä.
Lähde ja lisätietoa: Helsingin Sanomat
Teksti: Sonja
