Vastasyntynyt lapsi reagoi vanhempansa äidinkieleen eri tavalla kuin muihin kieliin. Tämä havainto viittaa siihen, että kielen oppimisprosessi saattaa alkaa jo kohdussa. Moni tuleva äiti rakastaa jutella vauvavatsalleen, mutta tutkimukset osoittavat, että myös muut arkiset puhetilanteet saattavat merkittävästi tehostaa syntymättömän lapsen kielellisiä taitoja jo raskauden aikana.
Jo pitkään on tiedetty, että syntymätön lapsi kykenee kuulemaan ääniä äidin vatsan ulkopuolelta. Lapsi kykenee esimerkiksi tunnistamaan äitinsä äänen ja reagoi siihen eri tavalla kuin muiden naisten ääneen. Syntymän jälkeen vauva tunnistaa äitinsä rauhoittavan äänen myös kohdun ulkopuolella, mikä osaltaan edistää vahvan siteen muodostumista äidin ja lapsen välille.
Äidin äänen lisäksi lapsi kykenee myös tunnistamaan kielen, jota äiti on puhunut raskauden aikana. Tutkimuksissa on havaittu vauvojen aivoaktivaation olevan erilaista heidän kuullessaan äitinsä äidinkieltä verrattuna muihin kieliin.
New Scientist-lehdessä kerrotaan italialaisen Paduan yliopiston tutkija Judit Gervainin kollegoineen tekemästä tutkimuksesta, jossa rekisteröitiin vastasyntyneiden vauvojen aivoaktivaatiota ja selvitettiin kielen prosessointiin ja oppimiseen liittyviä mekanismeja. Tutkimukseen osallistuvat vauvat olivat iältään 1-5 päivää ja heidän äitinsä olivat raskauden aikana puhuneet äidinkielenään ranskaa.
Vauvojen aivojen sähköistä aktivaatiota mitattiin kokeessa pienen hatun avulla. Hatun pinnalle oli kiinnitetty 10 ulkoista elektrodia sellaisiin kohtiin, jotka sijaitsivat lähellä tunnettuja kielen havainnointiin liittyviä aivojen alueita. Aivojen sähköistä aktivaatiota voidaan tällaisessa koeasetelmassa mitata ulkoisesti kallon läpi. Tutkimuksessa käytetyn hatun elektrodien avulla rekisteröitiin vauvojen aivojen aktivaatiota heidän kuunnellessaan erilaisia ääninauhoja.
Kokeen aikana vauvoille soitettiin nauhoitteita, joiden alussa oli ensin kolme minuuttia hiljaisuutta. Hiljaisuuden jälkeen seurasi seitsemän minuuttia satua puhuttuna englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Kielten järjestys vaihteli kokeen aikana satunnaisesti. Tutkijat vertailivat vauvojen aivojen aktivaatiota näiden eri kielillä puhuttujen lastentarinoiden aikana.
Vauvan aivoaktivaatio on erilaista hänen kuullessaan äitinsä äidinkieltä
Tutkimuksessa havaittiin, että ranskankielisen tarinan kohdalla vauvojen aivoaktivaatiossa näkyi kielen prosessointiin liittyviä muutoksia. Tämä tulos tulkittiin siten, että vauvat tunnistavat äitinsä käyttämän kielen ja pitävät tätä tärkeämpänä kuin muita kuulemiaan kieliä. Tämä voi edesauttaa sitä, että lapsi oppii kiinnittämään ympäristössään huomiota erityisesti vanhempiensa käyttämään kieleen, mikä osaltaan voi tehostaa juuri kyseisen kielen oppimista. Oppimista edistää, jos osaa suunnata voimavarat oikeaan kohteeseen sen sijaan, että kuluttaa resursseja epäolennaisten asioiden prosessointiin.
Tutkijat toteavat tulosten valossa, että vaikka vanhemmista usein onkin erityisen miellyttävää puhua vauvavatsalle, ovat myös monet muunlaiset puhetilanteet syntymättömän lapsen kielen oppimisen kannalta tärkeässä roolissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi yksinkertaiset arjen toimet, kuten kaupassa käyminen, naapurille puhuminen tai vastaavat lyhyet vuorovaikutustilanteet. Kaikki tilanteet, joissa vanhempi puhuu ääneen, voivat edistää kohdussa tapahtuvaa alkuvaiheen kielellistä oppimista. Vauvavatsalle juttelun lisäksi kannattaakin siis puhua miellyttävään sävyyn ympärillä oleville ihmisille.
Lähde: New Scientist
Teksti: Sonja
