Vanhemman haitallinen käytös, joka ajaa aikuiset lapset pois

Lapsen aikuistuessa suhde vanhemman ja lapsen välillä ei ole välttämättä yksinkertainen asia. Lapsuudessa koetut traumat tai vähemmänkin lasta haavoittaneet asiat, voivat hiertää aikuisen lapsen ja vanhemman välejä. Vaikka lapsuus olisi ollut muutoin onnellinen, mutta vanhempi ei osaa päästää irti lapsestaan ja antaa tämän itsenäistyä, voi se ajaa aikuisen lapsen henkisesti etäälle.

On myös paljon muita asioita, jotka voivat harmittaa aikuista lasta vanhemman käytöksessä.

1. Aikusen lapsen kohteleminen kuin hän olisi vielä lapsi

Lapset ovat aina vanhempiensa ”vauvoja”. Asia olisi hyvä pitää kuitenkin vanhemman omassa mielessä. Jos vanhempi jatkuvasti kertoo aikuiselle lapselle, miten hänen tulisi toimia tai yrittää tehdä päätöksiä hänen puolestaan, alkaa se hiertää aikuisen lapsen mieltä. Psychology today-lehdessä neuvotaan, että aikuiselle lapselle tulisi antaa tilaa kasvaa ja elää omaa elämäänsä, vaikka vanhempi ei olisikaan samaa mieltä kaikista hänen valinnoistaan. Aikuisten lasten tulisi saada tehdä virheitä ja selvittää asiansa itse, jotta he kasvaisivat ihmisinä.

Psykoterapeutti, kulttuuriantropologi ja tietokirjailija Katriina Järvinen kertoo, että aikuisen lapsen identiteetin kannalta hänen on tärkeää kokea olevansa itsenäinen. Suomessa jokaisella täysi-ikäisellä on oikeus tehdä omat valintansa itse, sekä kantaa päätöksistään vastuu. ”On ihmisen itsetunnon ja omanarvontunnon kannalta tärkeä kokemus se, että kokee tehneensä jonkun päätöksen itse. Että on valinnut opiskelupaikan tai kumppanin itse,” Järvinen selventää.

2. Vanhempi tunkee aikuisen lapsen luokse jatkuvasti ja puuttuu tämän asioihin

Mikäli vanhemmalla on vahva mielipide jokaiseen aikuisen lapsen elämässä olevaan asiaan ja hän jakaa pyytelemättä neuvoja, voi se alkaa hiertämään välejä. Tai jos vanhemmalle on luotettu aikuisen lapsen asunnon vara-avain ja hän tulee sen turvin lapsensa kotiin milloin tahansa pyytämättä, tekee se hallaa aikuisen lapsen ja vanhemman väleille. Myös puhelimella jatkuva pommittaminen on yhtälailla toisen rajojen polkemista. Varsinkin, jos aikuinen lapsi ei selkeästi halua olla välillä tavoitettavissa.

3. Tökerö kommentointi

Joillakin vanhemilla on ikävä tapa puhua aikuiselle lapselleen tökeröllä tavalla. Se voi olla toisen lyttäämistä, saavutusten vähättelyä, päätösten kritisoimista tai ulkonäön haukkumista esimerkiksi näin ”Aina sinulla on tuo ruma kampaus”. Tai vastaavasti näin ”Mielestäni sinun ei tulisi tapailla enää sitä Petteriä. Hän ei ole edes työelämässä. ”

4. Vanhempi ei myönnä koskaan olevansa väärässä

Mikäli vanhempi ei voi koskaan myöntää olevansa väärässä, on se huono tapa. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki vanhemmat tekevät joskus virheitä. Terve itsereflektointi auttaa vanhempaa luomaan hyvän suhteen lapseensa. Jos vanhempi ei kuitenkaan voi koskaan myöntää olevansa väärässä tai tehneensä mitään väärin, tuo se taatusti ongelmia hänen ja lapsen väliselle suhteelle.

5. Lapsuudessa tapahtunut emotionaalinen, fyysinen tai seksuaalinen hyväksikäyttö

Mikäli aikuisen lapsen lapsuudessa on ollut emotionaalista, fyysistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, on se yleensä syy täydelliseen välirikkoon omaan vanhempaan. Cambridgen yliopiston tutkimus osoitti, että aiemmat teot ja lapsuudessa koetut ikävät asiat voivat olla aikuisille lapsille yhtä triggeröiviä, kuin nykyinen huono käyttäytyminen. 77 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että emotionaalinen väkivalta lapsuudessa oli syy siihen, miksi he lopettivat yhteydenpidon äitiinsä. Samaa kertoi 59 prosenttia isästään vieraantuneista.

6. Tuen puute

Mikäli vanhempi ei koskaan tue lastaan emotionaalisesti, käytännössä tai taloudellisesti, voi se vieraannuttaa tai ajaa aikuista lasta kauemmas vanhemmastaan. Vaikka lapset kasvavat aikuisiksi, voivat he varsinkin ensimmäisinä vuosina tarvita vanhempiensa tukea. Myöhemmällä iällä tuen tarve vähenee ja jossain vaiheessa tukeminen voi olla vastavuoroista vanhemman ja aikuisen lapsen välillä. Vanhempien ikääntyessä huoltosuhde muuttuu toiseen suuntaan ja vanhempi tarvitsee aikuisen lapsensa apua ja tukea.