Ystävät ovat usein merkittävässä roolissa lapsen elämässä. Toisinaan vanhemmat pyrkivät vaikuttamaan siihen, millaisia ystäviä lapsella on. Esimerkiksi levottomasta perhetaustasta tulevat ystävät saatetaan joskus kokea riskinä oman lapsen tulevaisuudelle. Vaikka vanhempien tarkoitus olisi hyvä, liika kontrollointi voi olla haitallista.
Samalla lailla kuin vanhemmat toivovat lapsensa pääsevän kouluun, jossa ei ole levottomuuksia ja opiskeluympäristö on rauhallinen, myös lapsen ystävien toivotaan olevan sellaisia, joilla on häneen positiivinen vaikutus. Vanhemmat toivovat, etteivät lapsen ystävät houkuttele lasta tekemään kyseenalaisia tai jopa laittomia asioita, kuten kiusaamaan muita tai rikkomaan toisten omaisuutta.
Jos lapsi ajautuu nuorena osaksi sellaista ystäväpiiriä, jossa suhtaudutaan hyväksyvästi esimerkiksi muiden kiusaamiseen, ilkivallan tekoon ja myöhemmin päihteiden käyttöön ja kenties jopa rikolliseen toimintaan, tämä voi vaikuttaa lapsen oman arvomaailman kehitykseen. Jos lapsen ystäviä ei kiinnosta opiskelu, vaan aika kuluu muiden asioiden parissa, sosiaalinen paine saattaa saada lapsen itsensäkin jättämään opiskelun vähemmälle.
Vanhempi voi pyrkiä vaikuttamaan lapsen ystäväpiiriin omien pelkojensa takia
Vanhempi voi kokea voimakasta huolta siitä, että lapsi saattaa ajautua elämässään väärille urille. Tällaiset ajatukset voivat saada vanhemman huomaamattaan ohjailemaan joskus jopa liikaa lapsen elämää.
Vanhempi saattaa pyrkiä rohkaisemaan lasta ystävystymään sellaisten lasten kanssa, joiden perhe vaikuttaa vanhemman silmissä luotettavalta. Jos sen sijaan lapsen ystävän perhe vaikuttaa epämääräiseltä, esimerkiksi jos vanhempi epäilee perheessä käytettävän päihteitä, hän saattaa pyrkiä rohkaisemaan lastaan leikkimään mielummin muiden kanssa. Joskus vanhempi saattaa jopa totaalisesti kieltää lasta olemasta tekemisissä tällaisen perheen lasten kanssa.
Lapsi on syytön vanhempiensa tilanteeseen
Vanhemman huoli on toki ymmärrettävää. Samaan aikaan tuntuu surulliselta ajatella, että vanhempiensa mahdollisiin elämänhallintaongelmiin syytön lapsi joutuisi luopumaan ystävistään, koska ystävien vanhemmat suhtautuvat epäluuloisesti hänen perhetaustaansa. Jos kaikki vanhemmat toimisivat näin, silloin suuri osa esimerkiksi päihdeongelmaisten vanhempien lapsista ei koskaan pääsisi vierailemaan toisenlaisessa perheessä kasvaneen ystävänsä kotona ja näkemään, millaisilla muilla tavoilla on mahdollista elää.
Lapsi ottaa usein mallia vanhempiensa suvaitsemattomuudesta
Vaikka lapsi kasvaisi perheessä, jossa tilanne vanhempien elämänhallinnan suhteen ei ole yhtä hyvä kuin muissa perheissä, ei tämän pitäisi olla syy selän kääntämiseen tällaiselle lapselle mitä tulee ystävyyssuhteisiin. Päinvastoin, jos vanhemmat toimivat näin, he välittävät lapselleen viestiä siitä, että tietynlaisten ihmisten kanssa ei kannata olla tekemisissä. Tällainen ajattelutapa voi seurata lasta aikuisuuteen ja hän saattaa itsekin suhtautua epäluuloisesti erilaisuuteen ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.
Jos vanhemmat sen sijaan suhtautuvat ystävällisesti ja ymmärtäväisesti lapsen ystäviin riippumatta siitä, minkälaisesta taustasta he tulevat, he toimivat tärkeänä esimerkkinä myös ystävälapsille siitä, minkälaista elämä toisissa kodeissa on. Tämä voi parhaimmassa tapauksessa antaa levottomasta perhetaustasta tulevalle lapselle motivaatiota pyrkiä itse aikuisena erilaiseen elämäntyyliin kuin hänen omassa lapsuudenkodissaan. Tämä on eräs esimerkki siitä, kuinka ystävällisyys ja empaattisuus on lähes kaikissa tilanteissa parempi vaihtoehto kuin selän kääntäminen erilaisista taustoista tuleville ihmisille.
Onko sinulle merkitystä sillä, minkälainen perhetausta lapsesi ystävillä on?
