Lähes jokainen odottaja jännittää synnytystä, mutta osa kokee jopa synnytyspelkoa. Arvioiden mukaan noin 6-10 prosenttia raskaana olevista kärsii vaikeasta synnytyspelosta. Synnytyspelko voi vaikuttaa niin synnytystapaan kuin lapsihaaveisiin. Tuore tutkimus on puolestaan havainnut yhteyden synnytyspelon ja imetyksen toteutumisen välillä.
Synnytyspelosta kärsineet äidit imettävät lastaan keskimääräistä lyhemmän aikaa huolimatta siitä, millä tavalla he ovat synnyttäneet. Tämä ilmenee Kuopion syntymäkohortti (KuBiCo) -aineistoon perustuvasta tutkimuksesta.
”Synnytyspelosta kärsineillä äideillä täys- ja osaimetyksen jääminen suositusta lyhytkestoisemmaksi oli kolme kertaa todennäköisempää”, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, lääketieteen lisensiaatti Maija Vasanen kertoo tiedotteessa.
Suomessa suositellaan imetystä vähintään kuuden kuukauden ajan, josta täysimetystä olisi 4–6 kuukautta. Tutkimukseen osallistuneista äideistä 98 prosenttia aloitti imetyksen synnytyksen jälkeisen viikon aikana ja kolme neljästä imetti lastaan vähintään kuuden kuukauden ajan. Tulosten mukaan imetyssuositus toteutui useimmiten äideillä, jotka synnyttivät alateitse ilman komplikaatioita.
Itä-Suomen yliopiston mukaan tutkimustulos on ensimmäinen havainto synnytyspelon ja imetyksen toteutumisen välisestä yhteydestä. Synnytyspelolla oli merkittävä yhteys imetyksen kestoon riippumatta siitä, oliko synnytystapana spontaani alatiesynnytys, elektiivinen tai kiireellinen keisarileikkaus tai imukuppiavusteinen synnytys.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että kaksosraskaus, äidin ylipaino, korkea verenpaine ja tupakointi olivat yhteydessä lyhempään imetyksen kestoon. Kaksosten äideistä 40 prosenttia imetti vähintään kuuden kuukauden ajan. Myös äidin nuori ikä, ensisynnyttäjyys, yksinhuoltajuus sekä alhaisempi koulutustaso olivat lyhempään imetysaikaan yhteydessä olleita tekijöitä.
Kohdennetulla tuella voidaan edistää äitien imetystä
Tutkijat havaitsivat myös ilahduttavan positiivisen kehityksen imetyksen kestossa. Tutkimusaikana yli kuusi kuukautta imettäneiden äitien osuus nousi noin 71 prosentista 85 prosenttiin. Samalla lyhyemmän aikaa imettäneiden osuus laski 27 prosentista 15 prosenttiin.
Tutkimusta johtaneen professori Leea Keski-Nisulan mukaan imetyksen pidentyminen voi selittyä sillä, että tietoisuus imetyksen hyödyistä on lisääntynyt. Tämä puolestaan kertoo imetysneuvonnan ja tuen onnistumisesta.
”Imetystä voidaan edistää antamalla kohdennettua tukea äideille, joilla on tunnistettuja riskitekijöitä, kuten synnytyspelko, kaksossynnytys tai tupakointi. Terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä jatkossa keskittyä imetysneuvonnassa myös synnytyspelosta kärsiviin äiteihin sekä muihin ryhmiin, joilla voi esiintyä haasteita imetyksen aloituksessa”, Keski-Nisula toteaa tiedotteessa.
Tutkimus tarkasteli synnytykseen liittyviä tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa imetyksen toteutumiseen ja kestoon lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimuksessa analysoitiin vuosina 2013–2020 kerättyä Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) aineistoa. KuBiCo on Kuopion yliopistollisen sairaalan, Itä-Suomen yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteishanke.
Aineistossa oli mukana 2 521 naista, jotka olivat synnyttäneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimukseen osallistuneet äidit täyttivät tutkimuskyselyitä raskauden aikana. Lisäksi he vastasivat imetyksen kestoa selvittäneeseen kyselyyn lapsen ollessa yhden vuoden ikäinen. Voit tutustua Breastfeeding Medicine -lehdessä julkaistuun tutkimukseen tarkemmin täällä.
Teksti: Miia
