Lasten ja nuorten älypuhelimien ja -laitteiden käyttö herättää huolta niin vanhempien kuin myös nuorten itsensä keskuudessa. Älylaitteet koukuttavat, mutta niiden runsas käyttö tekee hallaa lasten ja nuorten kehittyville aivoille.
Aivoliitto ja Lappeenrannan kaupunki ovat työstäneet kansallisia suosituksia lasten ja nuorten älypuhelinten ja -laitteiden käytölle vapaa-ajalla. Ylen mukaan suositusten tavoitteena on, että ne auttavat huoltajia vetämään yhteisiä rajoja lasten ja nuorten älypuhelinten käytölle. Samalla suositukset antavat myös ohjeita siihen, miten huoltajat käyttävät omia puhelimiaan vastuullisesti lasten seurassa.
”Suositukset pilotoidaan ensin Lappeenrannassa, ja ne toimivat jatkossa pohjana kansallisille suosituksille”, kansallisen aivoterveysohjelman ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto kertoo Lappeenrannan kaupungin tiedotteessa.
Suositukset perustuvat kansainvälisiin tutkimuksiin, joita on tehty lasten ja nuorten älylaitteiden käytöstä vapaa-ajalla. Runsas älypuhelimen käyttö jättää jälkensä aivoihin; Ylen mukaan älylaitteiden käyttö muun muassa vähentää lasten kiinnostusta leikkiä ja tosimaailmaa kohtaan ja heikentää sosiaalisia taitoja sekä kykyä myötätuntoon.
Yksi tekijä tässä on valkean aineen lisääntyminen aivoissa. Toistuvat teot muovaavat aivoja ja käyttämättömät hermoradat, -solut ja niiden haarakkeet karsiutuvat, mikä johtaa valkean aineen lisääntymiseen.
”Runsas älypuhelimen käyttö johtaa valkean aineen lisääntymiseen niillä alueilla, joita tarvitaan peukalon liikkeen ohjaamiseen. Silmän ja käden yhteistyötä ohjaavien aivoalueiden tietoliikennereitit surkastuvat”, neuropsykologi ja kasvatustieteen professori Nina Sajaniemi sanoo tiedotteessa.
”Empatia kehittyy parhaiten elävässä vuorovaikutuksessa”
Nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan mukaan ajatus siitä, että lasten tulee ajoissa oppia älylaitteiden käyttöä työelämää varten, on suuri paradoksi ja aikuisten turha pelko siitä, että lapsi jää jostakin paitsi. Hän toteaa tiedotteessa, että älypuhelimen sovellukset on suunniteltu niin helppokäyttöisiksi, ettei niiden opettelua tarvitse aloittaa alakoulussa.
”Lisäksi teknologian kehitys on niin nopeaa, että suurta osaa nykyisin käytössä olevista sovelluksista tai laitteistakaan tuskin käytetään nykyisten alakoululaisten tullessa työikään”, hän lisää.
Kosolan mielestä enemmän pitäisi olla huolissaan siitä, että jos lapset ja nuoret eivät opi enää ajattelemaan ja olemaan toistensa kanssa tekemisissä. Dosentin mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää oppia sosiaalisia taitoja, kuten empatiaa, sanatonta viestintää, tunteiden säätelyä, yhteistyötä ja konfliktinratkaisutaitoja.
”Empatia kehittyy parhaiten elävässä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kun taas digiyhteydet etäännyttävät toisen tunteista. Siksi esimerkiksi kiusaaminen on sosiaalisen median välityksellä helpompaa ja yleisempää kuin koulukiusaaminen”, Kosola kommentoi.
4 kansallista suositusta
Sajaniemi ja Kosola ovat koonneet Aivoliiton koordinoimassa hankkeessa ehdotukset kansallisista suosituksista älylaitteiden käytölle. Syyskuun lopulla ehdotus lähti kommenttikierrokselle muun muassa lappeenrantalaisten huoltajille ja kasvatuksen ammattilaisille.
Ylen artikkelissa on esitelty neljä suositusta. Kommenttikierroksen jälkeen ne voivat tulla käyttöön Lappeenrannassa jo marraskuussa. Tällaiset suositukset tulisivat silloin osaksi arkea:
Ei laitteita alle 2-vuotiaalle
Tutkijoiden mukaan näin pienten lasten ei suositella käyttävän älylaitteita lainkaan. Lisäksi pienten lasten vanhempien tulisi välttää älypuhelimen käyttöä lapsen ollessa hereillä eikä lapsen tunteita pitäisi tukahduttaa tarjoamalla hänellä älylaitetta.
Puhelimet yhteiseen parkkiin yöksi
Miltä tämä kuulostaisi: illalla koko perhe vie puhelimensa samaan paikkaan niin sanottuun puhelinparkkiin yön ajaksi. Tällä tavoin vanhemmat näyttäisivät lapsille mallia, ettei älypuhelinta oteta mukaan sänkyyn.
Lapselle älypuhelin vasta, kun hän menee yläkouluun
Ylen artikkelissa kerrotaan, että tutkijoiden mukaan aivojen kannalta sopiva aika älypuhelimen hankinnalle on vasta yläkoulussa, eli kun lapsi on noin 12-13-vuotias. Sosiaalisen median käyttö suositellaan aloitettavaksi vasta, kun lapsi on 16-vuotias. Aivot tarvitsevat sosiaalisia kokemuksia kehittyäkseen terveesti, mutta älypuhelimen käyttö vähentää tosielämässä tapahtuvia sosiaalisia kokemuksia.
Yhteistä aikaa ilman puhelimia
Neljäs suositus kehottaa viettämään aikaa perheen tai ystävien kanssa niin, että puhelimet olisivat kokonaan pois näkyvistä. Pelkkä älypuhelimen läsnäolo voi tutkimusten mukaan vaikeuttaa keskittymistä ja vuorovaikutusta. Koska aikuinen näyttää esimerkkiä lapselle omalla toiminnallaan, painotetaan tutkijoiden ehdotuksessa, että mahdolliset poikkeamiset yhteisistä pelisäännöistä perustellaan aina lapsille.
Lähde: Yle
Teksti: Miia
