Kaverivanhemmuuden vaikutukset lapseen – 10 sudenkuoppaa

man and woman holding their daughter

Vanhemmuustyyliä, jossa vanhempi pyrkii olemaan lapselle enemmän kaveri kuin auktoriteettihahmo, kutsutaan kaverivanhemmuudeksi. Tällainen kasvatustyyli sisältää kuitenkin monia sudenkuoppia. Vaikka kasvatustyyli voi vanhemmasta tuntua luontevalta ja mukavaltakin, ilman selkeitä rajoja ja rooleja se herkästi johtaa ongelmiin lapsen kehityksessä, sekä myös vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa.

Kaverivanhemmuudessa vanhempi pyrkii olemaan lapsen läheinen ystävä ja korostaa tasa-arvoista suhdetta lapsen kanssa. Kaverivanhemmuudessa vanhempi saattaa haluta olla lapselleen ”kaveri” perinteisen auktoriteettihahmon sijasta, ja tämä lähestymistapa voi näkyä erityisesti siinä, että vanhempi välttelee kuria, sääntöjen asettamista ja tiukkaa ohjaamista.

10 sudenkuoppaa, joihin kaverivanhemmuus voi johtaa:

1. Rajat hämärtyvät

Yksi suurimmista haasteista kaverivanhemmuudessa on se, että vanhempi välttää asettamasta selkeitä rajoja ja sääntöjä lapselleen. Kun vanhempi pyrkii olemaan enemmänkin lapsen kaveri, lapsi voi kokea, että hänellä on vapaus toimia ilman seurauksia. Tämä voi herkästi johtaa pahoinkin käytösongelmiin, koska lapsi ei opi noudattamaan rajoja eikä ymmärrä vastuun merkitystä.

2. Vanhemman auktoriteetti heikkenee

Lapsi tarvitsee rinnalleen turvallisen aikuisen, joka ohjaa ja asettaa rajoja. Kun vanhempi pyrkii liiaksi toimimaan kaverina, lapsi ei välttämättä kunnioita hänen auktoriteettiaan, mikä voi johtaa vaikeuksiin yhteisten sääntöjen noudattamisessa. Vanhempi voi kokea olevansa voimaton, mikäli lapsi ei kuuntele häntä.

3. Lapsen turvallisuudentunne heikkenee

Rajat ja vanhemman johdonmukaisuus lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta. Jos lapsi kokee vanhemman enemmänkin kaverikseen, tuntee hän olonsa turvattomaksi, kun rinnalta puuttuu ohjaava ja luotettava aikuinen, johon tukeutua.

4. Vastuun siirtyminen lapselle

Kaverivanhempi saattaa antaa lapselle paljon valtaa päätöksenteossa tai perheen asioihin liittyvissä kysymyksissä, mikä voi tuntua lapsesta liian suurelta vastuulta. Tällainen vastuu kuuluu aikuiselle ja voi aiheuttaa lapselle liiallista painetta ja stressiä.

5. Emotionaalinen kuormitus lapselle

Jos vanhempi alkaa jakaa omia henkilökohtaisia ongelmiaan tai murheitaan lapselle samalla tavalla kuin ystävälle, lapsi voi kokea emotionaalista kuormitusta. Lapset eivät ole valmiita käsittelemään aikuisten huolia, ja tämä voi aiheuttaa heille ahdistusta tai turvattomuutta. Tämän lisäksi lapsen voi olla vaikea erottaa omat tunteensa vanhemman tunteista.

6. Epäterveet valtasuhteet

Kaverivanhemmuus johtaa siihen, että lapsi kokee olevansa tasavertainen vanhempansa kanssa, mikä hämmentää lapsen ymmärrystä vanhempi-lapsi-suhteesta. Tämä voi aiheuttaa epäterveitä valtasuhteita, joissa lapsi pyrkii kontrolloimaan vanhempaa tai kääntämään tilanteet haluamallaan tavalla.

7. Rajojen ja sääntöjen asettamisen vaikeus myöhemmin

Kun kaverivanhempi yrittää myöhemmin asettaa rajoja tai ottaa tiukempaa roolia, lapsen on vaikea hyväksyä tätä muutosta. Jos vanhempi on pitkään toiminut enemmän kaverina kuin auktoriteettina, lapsen on vaikea ymmärtää, miksi säännöt muuttuvat. Tämä taas puolestaan voi johtaa konflikteihin.

8. Sosiaaliset ja käytösongelmat

Lapset, joille ei ole asetettu selkeitä rajoja, voivat käyttäytyä sopimattomasti sosiaalisissa tilanteissa, kuten koulussa tai ystävien kanssa. Ilman johdonmukaisia sääntöjä he eivät opi noudattamaan sosiaalisia normeja, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän ihmissuhteisiinsa.

9. Lapsen itsetunnon heikkeneminen

Vaikka kaverivanhemmuus voi tuntua rennolta ja kannustavalta, heikentää se lapsen itsetuntoa. Lapsi voi kokea epävarmuutta siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, koska häneltä puuttuu selkeä ohjaus. Tämä epävarmuus vaikuttaa hänen itseluottamukseensa ja kykyynsä tehdä päätöksiä.

10. Vaikeus muodostaa terveitä ihmissuhteita

Kun lapsi ei ole saanut lapsuudessaan selkeää ohjausta, hänellä voi olla vaikeuksia muodostaa terveitä ihmissuhteita myöhemmin elämässään. Hän saattaa esimerkiksi odottaa liiallista vapautta tai päinvastoin kokea turvattomuutta, jos hänen odotuksensa suhteista eivät vastaa todellisuutta.

Kaverivanhemmuus voi tuntua hyvältä tavalta lähentyä lasta, mutta sen sudenkuopat vaikuttavat haitallisesti lapsen kehitykseen sekä myös vanhemman auktoriteettiin. Selkeiden rajojen ja turvallisen, aikuisen auktoriteetin tarjoaminen antaa lapselle turvallisuutta ja varmuutta kasvaa. Tasapainoinen vanhemmuus, jossa yhdistyvät läheisyys ja rajojen asettaminen, tukee lapsen kehitystä ja auttaa häntä rakentamaan vahvan itsetunnon sekä kyvyn toimia sosiaalisissa tilanteissa.

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.