Odottavan äidin raskaudenaikaiset elämäntavat voivat vaikuttaa syntyvään lapseen monin tavoin. Aiemmin tutkimuksissa on havaittu, että jos äiti syö probiootteja raskauden aikana, voi se auttaa ehkäisemään lapsen hengityksen vinkunaa sekä suojata lasta ylipainon kehittymiseltä. Nyt on saatu tuore havainto raskaudenaikaisen liikunnan hyödyistä.
Jos terveys ja raskausajan vointi mahdollistavat, kannattaa odottavan äidin harrastaa liikuntaa raskauden aikanakin. Jos äiti harrastaa raskausaikana aktiivista liikuntaa vähintään kolmesti viikossa, voi lapsen riski sairastua astmaan lähes puolittua, osoittaa Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus.
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla on positiivisia vaikutuksia niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. Lisäksi on myös osoitettu, että äidin raskausajan liikunta vahvistaa vastasyntyneen lapsen keuhkojen toimintaa.
”Nyt havaitsimme ensimmäistä kertaa, että äidin liikunnalla on yhteys lapsen astman kehittymiseen”, Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Emma-Reetta Musakka kertoo tiedotteessa.
Terveyskylän mukaan astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus ja sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Tyypillisiä lasten astmaoireita ovat pitkittynyt yskä, hengitysvaikeudet sekä rasitusoireet. Voit lukea astmasta myös lisää Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista.
Miksi liikunnalla on suojaava vaikutus lapselle?
Itä-Suomen yliopisto kertoo, että äidin liikunta ja lapsen astmariski ovat yhteydessä moniin samoihin terveys-, elintapa- ja ympäristötekijöihin. Niitä ovat esimerkiksi äidin paino, stressi, sairastelu, koko perheen liikuntatottumukset, ravitsemus ja esimerkiksi koiran omistaminen.
MED-tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa huomioitiin näiden ja useiden muiden samankaltaisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tuloksiin. Ne eivät kuitenkaan selittäneet äidin raskaudenaikaisen liikunnan suojaavaa yhteyttä lapsen astmariskiin.
”Havaintomme viittaa vahvasti siihen, että äidin raskaudenaikaisella liikunnalla olisi itsenäinen myönteinen vaikutus sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle”, Musakka sanoo.
Odottavan äidin raskauden ajan liikunnan tiedetään vaikuttavan myös sikiön aktiivisuuteen sekä hengitysliikkeisiin, jotka tukevat keuhkojen kehittymistä. Musakkan mukaan tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, miksi äidin liikunta näkyi lapsen pienempänä astmariskinä.
”Yksi mahdollisuus on, että se tukee sikiön keuhkojen kypsymistä”, hän jatkaa.
Liikunnan merkitys samaa mittaluokkaa tupakoinnin lopettamisen kanssa
Tutkimusta johtanut dosentti Pirkka Kirjavainen muistuttaa, että isän ja äidin tupakoinnin lopettaminen on tunnetusti tehokas tapa pienentää lapsen riskiä sairastua astmaan.
”Siksi on huomionarvoista, että äidin kohtalaisen raskaudenaikaisen liikunnan merkitys näyttäisi olevan samaa mittaluokkaa”, hän havainnollistaa tiedotteessa.
Tutkimuksessa ei havaittu, että astmariski olisi pienentynyt lisää, jos viikoittaista liikuntamäärää olisi kasvatettu kolmesta kerrasta suuremmaksi. Itä-Suomen yliopiston mukaan raskausajan liikunnan määrän ja rasittavuuden merkityksestä astman ehkäisyssä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee raskaana oleville naisille noin 2,5 tuntia kohtalaisen rasittavaa liikuntaa viikossa.
”Tulokset ovat erittäin lupaavia astman ehkäisyn kannalta. On ilo huomata, että jo kohtuullisilla liikuntamäärillä äiti voi vaikuttaa merkittävästi paitsi omaan, myös lapsensa terveyteen”, Kirjavainen toteaa.
Tutkimuksessa seurattiin lähes tuhatta Kuopion syntymäkohorttitutkimuksen (KuBiCo) äiti-lapsiparia raskausajalta lapsen seitsemään ikävuoteen asti. Voit tutustua siihen tarkemmin täällä.
Teksti: Miia
