Lasten nimitrendit muuttuvat ja eri nimet nousevat suosioon usein tasaisissa 80-100 vuoden sykleissä. Nimitilastot paljastavat, että tietyt, vanhat suosikkinimet voivat olla nyt ikään kuin kuolemassa sukupuuttoon.
Yksikään lapsi ei ole saanut vuonna 2023 ensimmäiseksi etunimeksi aiempien vuosikymmenten suosikkinimiä. Helsingin Sanomat (HS) kertoo, että viime vuonna muun muassa yhtään lasta ei nimetty Markuksi, Jormaksi, Ritvaksi tai Päiviksi. Ensimmäiseksi etunimeksi ei annettu myöskään nimiä, kuten Jari, Kimmo, Jyrki tai Riitta, Eija ja Tarja.
Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkalan mukaan tällaisten nimien epätrendikkyyden takana on tuttu ilmiö. Vuoden 1940-60-lukujen suositut nimet ovat olleet 2000-luvulla epäsuosittuja, koska vanhemmat eivät halua etsiä nimiä liian läheltä itseään.
”Siksi omien vanhempien ja vielä isovanhempienkin nimet saattavat tuntua heille liian yleisiltä ja tavallisilta”, Saarelma-Paukkala sanoi HS:lle ja lisäsi, että kun jostakin nimestä tulee todella yleinen, kuluu se nopeammin.
HS:n mukaan poikkeuksena ovat kuitenkin tietyt ikivihreät nimet, jotka pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi Matti ja Heikki ovat tällaisia nimiä.
Pehmeitä nimiä lapsille
Jos nimiä on erityisen epäsuosittu, voisiko se oikeasti kuolla sukupuuttoon? Nimistöntutkimuksen dosentin mukaan nimimuotia on vaikea ennustaa, joten tätä ei voi tietää. Saarelma-Paukkala ennusti kuitenkin HS:lle, että jotkut nyt epäsuosittujen vuosikymmenten nimet nousevat myöhemmin taas suosioon, mutta eivät ehkä kaikkein yleisimmät nimet.
10-20 vuoden päästä jotkut 1940-60-lukujen nimistä voivat olla taas muodissa. Nyt suosiossa olevat nimet olivat edellisen kerran suosittuja 1900-luvun alussa. HS kertoo, että nyt erityistä suosiota nauttivat nimet, jotka alkavat e- ja a-kirjaimilla ja ovat vokaalipainotteisia. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi Eino ja Aino.
”Sen tyyppiset nimet saattavat nousta suosituiksi myös suurten ikäluokkien nimistä”, Saarelma-Paukkala arveli lehdelle.
R-painotteiset nimet ovat puolestaan epäsuosittuja, kuten jo aiemmin mainitut esimerkit osoittavat. Tällaisia voimakkaampia nimiä suosittiin etenkin sota-aikana ja suurten ikäluokkien syntyessä. Saarelma-Paukkalan mukaan nyt kuitenkin suositaan pehmeitä nimiä.
Inspiraatiota luonnosta
Helsingin Sanomien mukaan nimien antamiseen vaikuttavat trendit voivat myös vaihdella. Muutama vuosikymmen sitten nimenanto oli yhtenäisempää, mutta eri puolilla maata mentiin hieman eri tahdissa. Eli isoissa kaupungeissa annettiin ensin muotinimiä ja ne myöhemmin levisivät myös muualle.
Nykypäivänä trendit valloittavat koko maan yhtä aikaa, mutta liikkeellä on erilaisia trendejä yhtä aikaa. HS kertoo, että monet vanhemmat suosivat uusvanhoja suomalaisia nimiä, kun taas osa haluaa antaa lapselleen nimen, joka on kansainvälinen ja toimii ulkomailla. Jotkut vanhemmat valitsevat lapsen nimeksi mahdollisimman uniikin nimen, joka on luotu suomen kielen pohjalta.
”Tytöille keksitään esimerkiksi kukkiin ja mausteisiin liittyviä nimiä, kuten Kaneli, pojille taas vahvempia luontonimiä, kuten Myrsky”, Saarelma-Paukkala sanoi HS:lle.
Omien vanhempien tai isovanhempien sukupolvien nimiä nimitutkimuksen dosentti ei usko tulevan nimitrendiksi niin, että ne olisivat lasten etunimiä. Hän kuitenkin kommentoi, että niitä voidaan antaa oikein hyvin lapsen toiseksi tai kolmanneksi etunimeksi.
HS on julkaissut sivuillaan listan etunimistä, joita ei annettu vuonna 2023 ensimmäiseksi etunimeksi ollenkaan. Nämä nimet ovat:
- Eija
- Merja
- Pirjo
- Päivi
- Riitta
- Ritva
- Seija
- Sirkka
- Sirpa
- Tarja
- Jari
- Jorma
- Jouni
- Jyrki
- Kari
- Kimmo
- Markku
- Tero
- Yrjö
Lähde: Helsingin Sanomat
Teksti: Miia