Suomessa ei ole ollut yhtenäisiä, kansallisia suosituksia normaalin synnytyksen ja synnytyspelon hoitoon. Tähän on nyt tulossa muutos, kun kansallisten hoitosuositusten laatiminen on käynnistetty.
Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) on käynnistänyt uusien Hotus-hoitosuositusten laatimisen normaalin synnytyksen ja synnytyspelon hoitoon. Normaalin synnytyksen ja synnytyspelon hoidon Hotus-hoitosuositusten arvioitu valmistumisaika on vuosien 2026–2027 aikana.
Suositusten laatimisen tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia tarjoamalla ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyön perustaksi sekä varmistaa raskaana oleville ja synnyttäville korkealaatuinen ja turvallinen hoito.
”Myönteisen synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttaa monet tekijät, joita voidaan huomioida synnytyksen hoidossa”, Normaalin synnytyksen hoidon suosituksen puheenjohtaja Sari Räisänen (sh, kätilö, TtT, dosentti) kertoo Hotusin tiedotteessa.
”Esimerkiksi synnyttäjän luottamusta itseensä synnyttäjänä sekä perheen osallisuutta ja päätöksentekoa voidaan tukea ja vahvistaa raskauden ja synnytyksen normalisoinnilla”, hän jatkaa.
”On hienoa, että pääsimme käynnistämään näiden hoitosuositusten laadinnan ja voimme korjata aiemman puutteen kansallisissa suosituksissa. Tämä edistää raskaana olevien ja synnyttävien laadukasta, turvallista ja yhdenvertaista hoitoa Suomessa”, Hotusin tutkimusjohtaja Heidi Parisod toteaa.
Synnytyspelkoa voidaan lieventää jo raskauden aikana
Syntyvyys on laskenut Suomessa odotettua nopeammin, ja huolestuttava trendi on herättänyt laajaa keskustelua yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan synnytyskokemuksella ja synnytyspelolla on merkittävä vaikutus syntyvyyden laskuun.
Hotusin mukaan monet yhden lapsen vanhemmat kokevat synnytyspelon ja negatiivisten synnytyskokemusten olevan niin merkittäviä, että ne vaikuttavat ratkaisevasti heidän halukkuuteensa hankkia lisää lapsia. Noin joka neljäs yhden lapsen vanhempi pitää näitä syitä joko jokseenkin tai erittäin tärkeinä tekijöinä, joiden vuoksi perheenlisäystä ei ole harkittu.
Synnytyspelkoon ei aina koeta saatavan riittävästi apua. Esimerkiksi joka viides FinLapset-tutkimukseen vuonna 2020 vastanneista ja synnytyspelkoon tukea tarvinneista äideistä koki jääneensä ilman riittävää tukea.
”Koska synnytyspelkoa voidaan jo raskausaikana lieventää eri keinoin, on tärkeä tunnistaa synnytyspelkoiset ja tarjota heille tukea”, Synnytyspelon hoidon suosituksen puheenjohtaja Reija Klemetti (esh, FT, dosentti) kommentoi tiedotteessa.
Hotus-hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden laatimia, kansallisia näyttöön perustuvia suosituksia, joiden tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä, parantaa hoidon laatua ja varmistaa hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Suositukset kohdentuvat erityisesti hoitotyöhön, mutta ne ovat hyödynnettävissä myös laajemmin erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä. Hotus-hoitosuosituksissa kuvataan järjestelmällisesti valituista ja kriittisesti arvioiduista tutkimuksista koottu näyttö sekä siihen perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan sisältöä ohjaavat suositukset.
Voit lukea synnytyspelosta lisää niin Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista kuin esimerkiksi Terveyskirjastossa täällä.
Teksti: Miia
