Jatko-opintoja pohtivilla nuorilla on pian aika tehdä valintoja: Korkeakoulujen ensimmäinen yhteishaku on 8.-22. tammikuuta ja toinen yhteishaku on 11.-25. maaliskuuta. Moni lukiolainen ei kuitenkaan aio suunnata suoraan jatko-opintoihin.
Nuorista vain noin joka kolmas aikoo jatkaa lukiosta suoraan jatko-opintoihin, ilmenee studentum.fi:n toteuttamasta lukiolaisraportista. Loka-marraskuussa 2024 tehtyyn kyselyyn vastasi noin 3 500 lukiolaista eri puolilta Suomea.
”Joka vuosi tuloksissa toistuu tämä, että ei olla jatkamassa jatko-opintoihin, vaan kaivataan hengähdystaukoa ja mietintäaikaa ennen seuraaviin opintoihin siirtymistä”, studentum.fi:n viestintäpäällikkö Emma Niemi kommentoi.
”16 prosenttia lukiolaisista aikoo pitää välivuoden, ja lisäksi yli puolet harkitsee sen pitämistä”, Niemi kertoo tiedotteessa tuloksista.
Enemmistö lukiolaisista (neljä viidestä) paljasti kyselyssä myös joko kokevansa tai ehkä kokevansa stressiä opiskelupaikan valitsemiseen ja hakemiseen liittyen. Stressiä aiheuttavat etenkin epätietoisuus tulevasta, valintakokeet, sopivan opiskelupaikan löytäminen, oma osaamisen riittäminen sekä raha-asiat.
”Aiheesta stressaavat etenkin naiset, sillä heistä vain 13 prosenttia sanoo, ettei koe ollenkaan stressiä opiskelupaikan valitsemiseen ja hakemiseen liittyen”, Niemi sanoo.
Moni lukiolainen ei vielä tiedä, minne aikoo hakea
Kun nuoret etsivät tietoa jatko-opinnoista, on opinto-ohjaajilla tärkeä rooli. Vaikka tietolähteitä on useita, kertoi melkein yhdeksän kymmenestä lukiolaisesta saavansa tietoa opinto-ohjaajalta. Lisäksi 83 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä opinto-ohjaajaa hyvin luotettavana lähteenä.
Kyselyn mukaan käytetyimmät tiedonlähteet jatko-opintoihin liittyen ovat opinto-ohjaaja (87 %), vanhemmat ja muut sukulaiset (71 %) sekä Google (66 %). Hyvin luotettaviksi tietolähteiksi lukiolaiset arvioivat opinto-ohjaajan (83 %), Opintopolku-palvelun (76 %) sekä oppilaisten nettisivut (72 %).
Tulosten perusteella yliopisto on lukiolaisille ammattikorkeakoulua tutumpi. Noin puolet lukiolaisista kertoo tuntevansa yliopiston hyvin ja yhdeksän kymmenestä kertoo voivansa kuvitella opiskelevansa yliopistossa.
Ammattikorkeakoulun kertoo tuntevansa hyvin 46 prosenttia, ja potentiaalisena opinahjona sitä pitää 64 prosenttia vastaajista. Lukiolaisista kolmannes voisi myös kuvitella opiskelevansa ulkomaisessa oppilaitoksessa. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmannes sanoo jo tietävänsä, mihin aikoo hakeutua.
”Valtaosalla lukiolaisista on tässä kohtaa vielä hakukohde lyömättä lukkoon. Esimerkiksi abeista 71 prosenttia ei joko tiedä tai ole vielä varma, mihin aikoo lukion jälkeen hakeutua”, Niemi sanoo.
Ensimmäinen yhteishaku alkaa jo tammikuussa
Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään kolme kertaa vuodessa: kaksi hakuaikaa on alkuvuodesta ja yksi syksyllä. Valtaosaan koulutuksista voi hakea vain kevään yhteishaussa ja syksyn yhteishaussa hakukohteita on paljon vähemmän.
Ensimmäinen yhteishaku alkaa 8. tammikuuta ja kestää 22. tammikuuta saakka. Tässä haussa haetaan korkeakoulujen syksyllä alkavaan vieraskieliseen koulutukseen, Taideyliopiston koulutuksiin sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutukseen.
Toisessa yhteishaussa 11.−25. maaliskuuta haetaan syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Syksyn korkeakouluhaun ajankohta on 1.−11. syyskuuta ja siinä haetaan vuoden 2026 alussa alkaviin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksiin.
Jos teillä kotona keskustellaan ja pohditaan lapsen jatko-opintosuunnitelmia, löydät lisätietoa korkeakoulujen yhteishausta muun muassa Opintopolusta täällä. Jos taas lapsi pohtii, käykö lukion loppuun asti, voit lukea Ruuhkavuosien aiemmin julkaisemasta artikkelista, miksi lukion keskeyttäminen ei välttämättä olekaan negatiivinen asia.
Teksti: Miia
