Pienet arjen liikkeetkin ovat liikuntaa – ”Yhtä arvokkaita”

woman in black sports bra and black pants running on water during sunset
Kuva: Alex McCarthy

Uuden vuoden alkaessa moni tekee elämäntaparemontin ja suunnittelee esimerkiksi liikuntaharrastusten aloittamista. Lääkäri suosittelee laajentamaan liikunnan käsitettä; myös arkiaskareet voivat olla liikuntaa.

Vain noin yksi kymmenestä suomalaisesta saavuttaa terveyden ylläpitämiseksi suositellun 30 minuutin päivittäisen liikunnan määrän, osoittaa Herbalifen teettämä kysely. Neljännes suomalaisista liikkuu 4-6 päivänä viikossa, mutta viidennes (20 %) myöntää, että harrastaa liikuntaa harvemmin kuin kerran viikossa tai ei juuri lainkaan.

Liikuntamäärät ovat ristiriidassa suomalaisten liikuntatavoitteiden kanssa. Kyselyn mukaan joka toinen suomalainen (48 %) haluaa parantaa kuntoaan, 28 prosenttia haluaa laihtua ja 74 prosenttia toivoo, että olisi fyysisesti aktiivisempia.

Jos motivaatio liikkumiseen on kateissa, voi siitä olla apua, että muuttaa suhtautumistaan liikunnan käsitteeseen; lääkäri ja fysiatrian erikoislääkäri Michael Thorpin mukaan ihmisten tapa mieltää liikunta vaikuttaa merkittävästi heidän motivaatioonsa. Liikunnan käsitteen laajentaminen voi auttaa pysymään motivoituneena ja pitämään liikuntaan liittyvät uuden vuoden lupaukset.

”Ongelma on siinä, että monet ajattelevat liikunnan olevan aina intensiivistä. Todellisuudessa arjen pienet liikkeet ovat aivan yhtä arvokkaita, elleivät jopa arvokkaampia”, Thorp sanoo tiedotteessa.

”Jos ymmärtäisimme tämän, meistä useampi saavuttaisi tavoitteensa ja harvempi kokisi epäonnistuneensa”, hän lisää.

Neljännes laskee imuroinnin ja seksin kuntoiluksi

Mitä suomalaiset mieltävät liikunnaksi? Valtaosa suomalaisista on yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi retkeily (70 % vastaajista), kuntosaliharjoittelu (67 %), juoksu (77 %) tai portaiden käyttäminen hissin sijaan (55 %) täyttävät liikunnan määritelmän. Lisäksi kolmannes (37 %) kokee siivoamisen olevan liikuntaa ja 28 prosenttia pitää imurointia ja 27 prosenttia seksiä kuntoiluna.

Vaikka moni mieltää liikunnan sykettä nostavaksi toiminnaksi, osa ajattelee laajemmin: tulosten mukaan 14 prosenttia laskee ruokaostoksilla käymisen osaksi 30 minuutin liikuntasuositusta ja neljännes (23 %) laskee mukaan auton renkaiden vaihdon. Lähes joka kymmenes katsoo myös pyykkien ripustamisen, ruoanlaiton ja tiskauksen olevan liikuntaa.

”Ei ole mitään syytä aliarvioida arkisia askareita. Vaikka et hikoilisi, monipuolinen liikkuminen päivän aikana tuottaa valtavasti terveyshyötyjä”, Thorp kertoo.

Lääkäri kannustaakin esimerkiksi imuroinnin aikana samalla tanssimaan ja laskemaan sen treeniksi. Lasten kanssa touhutessa ja leikkiessä voi myös saada sykettä ylös, ja näin samalla saat yhteisestä tekemisestä liikunnallisia hyötyjä.

Lääkäri: Hikoilu käy paljon helpommin, kun todella nautit siitä, mitä teet

Herbalifen kyselyn mukaan lähes puolet (44 %) on harrastanut kuntosaliharjoittelua, mutta lopettanut sen. Thorpen mukaan se ei välttämättä ole huolestuttavaa, vaan se enemmänkin on heijastus suomalaisten suhtautumisesta liikuntaan.

”Se, että moni aloittaa salilla ja lopettaa, voi kertoa siitä, että liikunnan ajatellaan olevan liian kaavamaista. Intensiiviset treenit tiukalla aikataululla eivät sovi kaikille. Tärkeintä ei ole, missä liikut, vaan se, että löydät itsellesi sopivan rutiinin, joka tuo iloa arkeesi”, hän selittää tiedotteessa.

Jos kuntosalitreeni ei innosta, mutta halua aktiivisempaan elämään löytyy, on vaihtoehtoja olemassa mielin määrin.

”Liikunnan ei tarvitse tuntua pakkopullalta. Kokeile vaikkapa sählyä, kiipeilyä tai kamppailulajeja. Hikoilu käy paljon helpommin, kun todella nautit siitä, mitä teet”, Thorp summaa.

Ruuhkavuodet kertoi aiemmin julkaistussa artikkelissaan, että liikunnan aloittaminen aikuisiällä kannattaa tehdä varoen. Kotimaisiin liikkumisen suosituksiin voit puolestaan tutustua UKK-instituutin sivuilla täällä, missä on erikseen omat suositukset raskauden ajalle sekä synnytyksen jälkeen.

YouGov toteutti Herbalifen tilaaman tutkimuksen Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tammikuussa 2024. Vastaajat olivat 18-74-vuotiaita ja heitä oli yhteensä 4 062, joista 1 015 oli Suomesta. Kyselyn otos oli väestöä demografisesti edustava.

Teksti: Miia

Tilaa uutiskirje

Aitoa vertaistukea perhearkeen, lempeästi myötäeläen


Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä tietosuojaselosteesta.